Polttoaineella ja rehulla suuri merkitys pohjoismaisen kalastuksen ja vesiviljelyn ilmastopäästöissä
Vesieliöihin perustuvan ruoantuotannon ilmastopäästöt vaihtelevat huomattavasti lajien, tuotantotapojen ja maiden välillä. Uuden pohjoismaisen raportin mukaan kalastuksessa suurin päästölähde on alusten polttoaineenkulutus, kun taas vesiviljelyssä päästöjä syntyy erityisesti rehuntuotannosta ja rehun koostumuksesta.
Tulokset osoittavat, ettei akvaattista, eli kalatuotteita ja muuta vedessä tuotettua ruokaa, voida tarkastella ilmastovaikutuksiltaan yhtenäisenä tuoteryhmänä. Kalastuksessa päästövähennyksiä voidaan saavuttaa etenkin vähentämällä polttoaineenkulutusta. Kalankasvatuksessa keskeisiä ovat rehutehokkuus ja rehun raaka-aineet. Jalostuksessa päästöihin vaikuttavat erityisesti energiankäyttö, jäähdytys ja pakastus. Myös kuljetustavalla on merkitystä, sillä tuoreen kalan lentokuljetukset voivat kasvattaa ilmastojalanjälkeä huomattavasti.
”Kalan ilmastojalanjälki voi vaihdella huomattavasti. Päästöihin vaikuttaa ratkaisevasti se, mitä lajia tuotetaan, miten se pyydetään tai kasvatetaan ja kuinka pitkän matkan se kulkee kuluttajalle”, tutkija Ella Hellström Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Ilmastopäästöissä oli eroja myös tarkastelussa mukana olleiden maiden välillä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin vesiviljelyssä ratkaisevia tekijöitä ovat energian- ja rehunkäyttö, kun taas Tanskassa vesiviljelyn päästöt ovat vähentyneet rehutehokkuuden parantumisen ja vähäpäästöisemmän sähköntuotannon ansiosta. Tulokset osoittavat, että tehokkaimmat ilmastotoimet riippuvat kunkin maan tuotantorakenteesta.
Monien vesistä saatavien elintarvikkeiden ilmastojalanjälki on tuotettua kiloa kohti pienempi kuin monilla muilla eläinperäisillä elintarvikkeilla, erityisesti naudanlihalla.
Raportin tavoitteena on tarjota yhteinen tietopohja tutkimuksen, päätöksenteon ja elinkeinoelämän käyttöön sekä auttaa kohdentamaan ilmastotoimet niihin akvaattisen ruoantuotannon vaiheisiin, joissa päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää.
Luken tehtävänä oli koota Suomen kalastusta ja vesiviljelyä koskevat tiedot osaksi pohjoismaista vertailua. Työssä hyödynnettiin Lukessa aiemmin tehtyä tutkimusta kotimaisen kalan ilmastovaikutuksista.
Raportti Nordic Aquatic Food Systems – Greenhouse gas emissions in Nordic aquatic food production kokoaa yhteen Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Grönlannin, Färsaarten ja Islannin akvaattisen ruoantuotannon päästö- ja tuotantotietoja. Analyysi perustuu vuoden 2023 tietoihin sekä tieteellisiin elinkaarianalyyseihin ja toimialatietoihin.
