Lintulaskennat ovat vapaaehtoisten valtava ponnistus – mukaan mahtuu uusiakin laskijoita!
Kesän riistakolmiolaskennat toteutetaan 25.7.–9.8.2026. Laskennat tuottavat ajantasaisen kuvan metsäkanalintukantojen tilasta eri puolilla Suomea. Riistakolmiot ovat pysyviä, yhteensä noin 12 kilometrin mittaisia vuosittain laskettavia laskentareittejä metsäympäristössä. Vesilintujen poikuelaskenta suoritetaan heinäkuussa samoilta pisteiltä kuin keväinen parilaskenta.
“Koko maan mittakaavassa metsäkanalintukantojen pääasiallinen suunta on ollut alaspäin jo neljä vuotta peräkkäin. Syklisesti vaihtelevilla kanalintukannoilla olisi nyt odotettavissa suunnan taittumista kasvuksi”, kertoo Luken erikoistutkija Andreas Lindén kanalintukantojen kehityksestä.
Riistakolmiolaskennat ovat osa pitkäjänteistä seurantajärjestelmää, jonka avulla tarkastellaan sekä vuosittaisia vaihteluita että pidempiaikaisia kehityssuuntia ja suunnitellaan metsästystä. Vesilintujen pistelaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia vuodesta toiseen sekä tutkia niiden syitä. Vesilintujen laskenta palvelee kantojen järkevää verotusta ja riistanhoitoa sekä linnuston ja ympäristön seurantaa.
Vuosittaisiin laskentoihin osallistuu suuri joukko vapaaehtoisia, ja heidän työnsä on keskeinen osa pitkäaikaista seurantaa.
Oma.riistakolmiot.fi -sivulta kaikki tarpeellinen kolmiolaskentaan
Oma.riistakolmiot.fi -sivusto on jokaisen kolmiolaskijan tieto- ja ohjepankki. Havaintojen tallentamisessa on siirrytty sähköiseen tallentamiseen, eikä paperisia havaintolomakkeita tarvitse enää lähettää postitse. Palvelusta löytyvät kolmiolaskennan toteuttamisohjeet, ohjeet havaintojen kirjaamiseen ja tulosten ilmoittamiseen sähköisesti, sekä kartta, joka kertoo kolmioiden laskentatilanteen.
Samasta palvelusta löytyvät myös ohjeet uuden riistakolmion perustamiseen. Uusi kolmio suunnitellaan kartalle niin, että reitti muodostaa neljän kilometrin sivuista koostuvan kolmion metsämaastoon. Kolmiot ovat pysyviä, ja ne kannattaa suunnitella niin, että kulkeminen on vuodesta toiseen mahdollista – esimerkiksi vesistöt huomioon ottaen.
Vesilintulaskentojen ohjeistus löytyy Luonnonvaratiedosta
Vesilintulaskentoihin mukaan tuleminen on helppoa, ja kattavat ohjeet ja lomakkeet sekä laskentaan että tulosten ilmoittamiseen löytyvät täältä. Tulokset ilmoitetaan laji.fi-sivustolla Oma riista -tunnuksilla, jollaiset kuka tahansa voi luoda itselleen.
Reaaliaikaisia tuloksia ja kattavat raportit Luonnonvaratiedossa
Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-sivustolta löytyy taustatietoa riistakolmioista ja vesilintulaskennoista, tietoa laskettavista lajeista sekä tietenkin tuoreimmat tulokset. Kesän riistakolmiolaskentojen tuloksista julkaistaan verkkoraportti muutaman päivän kuluessa laskennan päättymisen jälkeen, ja eri lajien tiheyksiä eri puolilla maata pääsee tarkastelemaan reaaliaikaisesti päivittyvinä kuvaajina täällä.
Vesilintulaskentojen tuloksista tulee raportti noin elokuun puolessavälissä. Pitkän ajan seurantatietoa voit tarkastella kuvaajina täältä.
Minustako laskija?
Riistakolmiolaskentaa ja vesilintulaskentaa voi tehdä kuka tahansa. Hyvä lajintunnistuskyky on laskijan tärkein ominaisuus – on tärkeää, että tehdyt havainnot antavat mahdollisimman luotettavan kuvan alueen tilanteesta. Hyviä materiaaleja lajitunnistuksen harjoitteluun löytyy esimerkiksi Suomen riistakeskuksen sivuilta.
Vesilintulaskentoja voi tehdä yksin tai yhdessä. Kolmiolaskentaa varten voi muodostaa itse oman porukan, tai tarjoutua mukaan esimerkiksi tutun alueen metsästysseuran laskentaan. Kullakin neljän kilometrin sivulla on oltava kolme laskijaa linjana, eikä koiria voi käyttää laskennassa apuna. Tarkempia ohjeita löydät oma.riistakolmiot.fi -sivulta.
