Vapaa-ajankalastus -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Vapaa-ajankalastustilasto sisältää tietoa vapaa-ajankalastajien lukumäärästä, pyydysten käytöstä sekä saaliista.

Luokitukset

Aluejakona käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousyksikköjakoa. Lisäksi sisävesialueella käytetään aluehallintovirastojakoa ja merellä aluejakoa, jossa osa-alueita erottivat maakuntarajat Uusimaa – Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomi – Satakunta ja Pohjanmaa – Keski-Pohjanmaa. Jako poikkeaa hieman aikaisemmin käytetystä kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) aluejaosta.

Kattavuus

Tilasto ei sisällä ulkomaalaisten matkailijoiden kalastusta Suomessa eikä suomalaisten kalastusta ulkomailla.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Kalastamiseksi katsotaan se, että henkilö on käyttänyt mitä tahansa pyydystä ainakin kerran vuoden aikana. Henkilön katsotaan kalastaneen, vaikka hän olisi vain soutanut tai ohjannut venettä toisen kalastaessa.

Kalastuspäivällä tarkoitetaan vapapyydysten osalta sitä, että yksi henkilö on kalastanut tietyn tyyppisellä vapapyydyksellä yhtenä päivänä. Verkkopyydysten sekä katiska-, merta- ja rysäpyydysten osalta kalastuspäivällä tarkoitetaan sitä, että henkilö on kokenut kyseisen tyyppisiä pyydyksiä yhtenä päivänä.

Kalastuspäivät kohdistetaan pyydystyypeittäin eri tilastointialueille. Saaliit pyydetään ilmoittamaan perkaamattomana painona ja ne kohdistetaan tilastointialueille lajikohtaisesti tärkeimmän kalastusalueen mukaan.

Kalansaaliin arvo lasketaan ammattikalastajille maksettujen kalan tuottajahintatietojen avulla. Koska kaikille lajeille ei ole tilastoituja hintoja, käytetään harjukselle siian hintaa, järvilohelle merilohen hintaa ja kilohailille silakan hintaa. Muut lajit -ryhmälle käytetään särjen hintaa. Hinnat ovat muikkua lukuun ottamatta merialueen kalastajille maksettuja hintoja. Ravun osalta tiedot kerätään kalatukuilta, jolloin kyseessä on yleensä arvokkain, ruokaravuiksi lajiteltu saaliin osa.

Saaliin arvo on lähinnä suuntaa antava, sillä kalansaalista ei juuri myydä, vaan suurin osa saaliista käytetään kalastajan kotitaloudessa tai annetaan ilmaiseksi esimerkiksi sukulaisille tai naapureille. Samoin on arvioitu, että vapaa-ajan ravustuksen saaliista suurin osa käytetään ravustajien kotitalouksissa tai yrityksissä. Osa ravuista myydään, joko suoraan tai välittäjien kautta mm. ravintoloihin, suurkeittiöihin, jalostukseen ja toisille kotitalouksille. Osa rapusaaliista voidaan myydä myös istutettaviksi järviin tai jokiin.

Tilastoyksikkö

Tiedonkeruun kohde ja tilastointiyksikkö on asuntokunta. Vapaa-ajankalastuksella tarkoitetaan kaikkea suomalaisten asuntokuntien kalastusta (mukaan luettuna ravustus) lukuun ottamatta ammattikalastajien ja heidän asuntokuntiensa harjoittamaa kalastusta. 

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukon muodostavat Suomessa asuvien suomalaisten asuntokunnat, pois lukien pysyvästi laitoshoidossa olevat, sekä ammattikalastajat ja heidän asuntokuntansa. Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Poiminta kohdennetaan 18–74-vuotiaisiin henkilöihin. Otoskoko on vuodesta lähtien 2020 ollut 11 000 asuntokuntaa.

Mittayksikkö

Saalismäärät esitetään tuhansina kilogrammoina. Rapujen saalismäärät esitetään tuhansina kappaleina. Vapaa-ajankalastajien määrä esitetään määrällisesti.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Viitealue

Aluejakona käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousyksikköjakoa. Lisäksi sisävesialueella käytetään aluehallintovirastojakoa ja merellä aluejakoa, jossa osa-alueita erottivat maakuntarajat Uusimaa – Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomi – Satakunta ja Pohjanmaa – Keski-Pohjanmaa.

Ajallinen kattavuus

Tietoja on saatavilla tietokannasta vuodesta 1998 lähtien.

Jakelutiheys

Joka toinen vuosi

Perusajankohta

Kalansaaliin arvo esitetään nimellisarvona.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EU 2017/1004) edellyttää tiedonkeruuta vapaa-ajankalastuksesta.

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa. 

Laadun arviointi

Vapaa-ajan kalastus tilasto läpivalaistiin vuonna 2018.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. 

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Yleisesti tilaston tarkkuus ja luotettavuus on hyvä, erityisesti kalastajamäärien osalta. Saalisarvioihin kohdistuu lajitasolla kuitenkin suurempaa epävarmuutta, erityisesti harvinaisempien saalislajien, ja niiden lajien osalta, joiden saalismäärät vaihtelevat suuresti eri asuntokuntien välillä.

Otantavirhe

Otannasta johtuvaa epävarmuutta on kuvattu 95 prosentin luottamusvälillä. Tulosten luotettavuutta kuvaa myös taulukoissa esiintyvä variaatiokerroin. Sen tulkinta on yksinkertainen. Mitä pienempi variaatiokerroin on, sitä luotettavampi on myös arvio. Jos variaatiokerroin on esimerkiksi 12,5 prosenttia, luottamusvälin ala- ja yläraja poikkeavat arviosta noin 25 prosenttia, eli luottamusvälin kokonaispituus on noin puolet arviosta. Näitä arvioita voidaan pitää otantavirheen osalta kalastustutkimuksissa suhteellisen luotettavina. Jos taas variaatiokerroin on 50 prosenttia, luottamusvälin ala- ja yläraja poikkeavat arviosta 100 prosenttia, eli luottamusvälin kokonaispituus on kaksi kertaa arvion suuruinen. Tietyn saalisarvion luotettavuus riippuu siitä, kuinka moni kalastanut asuntokunta on saanut kyseistä lajia, sekä siitä, kuinka suuria eroja eri asuntokuntien saalismäärässä on. Näin ollen epäluotettavimpia arvioita ovat niiden lajien saaliit, joita vain harvat asuntokunnat ovat saaneet tai saaliit, joiden vaihtelut ovat suuria.

Muut virhelähteet

Peittovirhe

Asuntokunnat, joissa kaikki jäsenet ovat vähintään 75-vuotiaita, jäävät otannan ulkopuolelle. Poiminnan ulkopuolelle jäävät myös ne henkilöt, jotka ovat pysyväisluontoisesti hoidettavina erilaisissa laitoksissa, esimerkiksi vanhainkodeissa. Vapaa-ajankalastuksen kannalta tätä alipeittoa voidaan kuitenkin pitää lievänä. 

Mittausvirhe

Mittausvirheen vaikutusta ei ole voitu tässä yhteydessä selvittää.

Katovirhe

Vastauskadosta aiheutuvan harhan korjaamiseksi käytetään ns. homogeenisten vastausryhmien mallia. Otos jaetaan ositteittain kahteen vastaushomogeenisuusryhmään, joiden sisällä vastaamistodennäköisyys oletetaan vakioksi. Ensimmäisen ryhmän muodostavat ensimmäisellä ja toisella kontaktilla kyselyyn vastanneet ja toisen ryhmän kolmannella kontaktilla vastanneet. Lisäksi painokertoimien kalibrointi korjaa osaltaan vastauskadosta aiheutuva harhaa, sillä asuntokunnan koko, rakenne ja asuinpaikka vaikuttavat vastausaktiivisuuteen.

Oikea-aikaisuus

Vapaa-ajankalastustilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan lokakuun loppuun mennessä. Vapaa-ajankalastustilastosta ei julkaista ennakkotietoja.

Täsmällisyys

Vuoden 2020 vapaa-ajankalastustilaston julkistusta jouduttiin lykkäämään noin kuudella kuukaudella julkaisukalenterin alkuperäisestä ajankohdasta tuotantoprosessin haasteiden vuoksi.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia tilaston sisältämillä kansallisilla alueilla.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Asuntokunnan kalastus ja kalastaneiden henkilöiden lukumäärä mitataan samaa määritelmää käyttäen kuin aikaisemmissa tilastoissa 1990-luvulta alkaen. Kalastaneiden henkilöiden lukumäärien voidaan tältä osin katsoa olevan vertailukelpoisia vuosien 1992–2010 tilastoihin (SVT Ympäristö 1993: 8, 1995: 2, 1997: 8 ja SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2000: 1, 2002: 54, 2004:51, 2005:62, 2007:7, 2009:6, 2011:7).

Verrattaessa seisovien pyydysten (verkko, katiska, merta ja rysä) kalastuspäivien lukumääriä on huomattava, että vuosina 1998–2012 mitattiin kokemiskertojen lukumäärää ja vuosina 1992–96 pyynnissäoloaikaa.

Vuoden 1998 tilastossa aluejakona ryhdyttiin käyttämään sisävesialueella läänijakoa ja merialueella käytettiin Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) aluejakoa. Vuonna 2004 aluejakoa uudistettiin siten, että sisävesialueelle voitiin tuottaa tilastoja myös työvoima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksiköiden mukaisella aluejaolla. Vuoden 2006 tilastossa uudistus laajennettiin koskemaan myös merialuetta.  Vuoden 2010 tilastossa läänijako korvattiin aluehallintovirastojaolla. Lääneihin verrattuna ero on se, että entinen Länsi-Suomen lääni on jaettu Lounais-Suomeen ja Länsi- ja Sisä-Suomeen.

Vuodesta 2002 arviot vapaa-ajankalastajien määristä ja saaliista ovat olleet jonkin verran pienempiä kuin 1990-luvun tilastoissa ja myös vuoden 2000 tilastossa. Ero johtuu pääosin käytetystä menetelmästä: vuodesta 2002 alkaen on tilastoinnissa pyritty huomioimaan valikoiva vastauskato aikaisempaa tarkemmin.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Vapaa-ajan kalastus -tilasto on osa kokonaiskalantuotanto -tilastoa.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset.

Lähdeaineistot

Tilasto perustuu otantatutkimukseen.

Tiedonkeruun tiheys

Joka toinen vuosi.

Tiedonkeruumenetelmä

Otoksen koko on vuodesta 2020 lähtien ollut 11 000 asuntokuntaa. Aikaisempina vuosina otoskoko on ollut pienempi, 6 000–7 500 asuntokuntaa. Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Poiminta kohdennetaan 18–74-vuotiaisiin henkilöihin.

Otanta-asetelmana käytetään ositettua otantaa. Ositteita muodostettaessa käytetään kohdehenkilön asuinkunnan sijaintia (pääkaupunkiseutu, muu Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulun lääni, Lappi ja Ahvenanmaa), kuntatyyppiä (kaupunkimainen, taajaan asuttu ja maaseutumainen) sekä merellisyyttä kuvaavaa jakoa (saaristokunta, rannikkokunta ja sisämaassa sijaitseva kunta). Vuodesta 2014 alkaen asuntokunnat, joihin on lunastettu kalastonhoitomaksu tilastointivuonna ovat muodostaneet oman ositteensa. Ositteita on yhteensä seitsemän.

Kyselylomake oli nelisivuinen. Kysymysten pääpaino on kalastukseen osallistuneiden henkilöiden ikä- ja sukupuolirakenteen, kalastusharrastuksen tärkeyden, pyyntitoiminnan sekä saalismäärien selvittämisessä. Kysely tehdään vuoden alussa edellisvuotta koskien ja siinä käytetään kolmea kontaktia. Kyselyyn on mahdollista vastata myös verkossa.

Postikyselyyn vastaamattomille tehdään puhelinhaastatteluna jälkiotanta. Jälkikyselyllä halutaan selvittää kalastaneiden asuntokuntien osuus vastaamattomien joukossa.

Aineiston/datan validointi

Kaikki lomakkeet tarkistetaan tallennuksen yhteydessä. Tallennetulle aineistolle tehdään lisäksi erilaisia loogisuus- ja raja-arvotarkistuksia. Ristiriitaisuudet ja mahdolliset virheellisyydet tarkistetaan alkuperäisistä lomakkeista ja tarvittaessa korjataan aineistoon.

Tiedon käsittely

Tuloksia laskettaessa jokaiselle tilastoyksikölle eli asuntokunnalle muodostetaan ns. painokerroin, jolla asuntokuntaa koskevat mittaustulokset (esim. saalismäärä) kerrotaan. Painokerroin muodostuu poimintayksikön eli asuntokunnan sisältymistodennäköisyyden ja vastaustodennäköisyyden käänteisluvuista sekä ns. kalibrointipainosta. Vastauskadosta aiheutuvan harhan korjaamiseksi käytetään ns. homogeenisten vastausryhmien mallia. Otos jaetaan ositteittain kahteen vastaushomogeenisuusryhmään, joiden sisällä vastaamistodennäköisyys oletetaan vakioksi. Ensimmäisen ryhmän muodostavat ensimmäisellä ja toisella kontaktilla kyselyyn vastanneet ja toisen ryhmän kolmannella kontaktilla vastanneet.

Kalibroinnissa otoksesta laskettavat jakaumat saadaan vastaamaan ns. reunajakaumia. Tällaisina reunajakaumina käytetään Tilastokeskukselta saatuja asuntokuntien lukumääriä kuudessa eri asuntokuntaryhmässä, asuntokuntien lukumääriä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousyksiköiden alueilla, väestötilastosta saatuja miesten ja naisten ikäjakaumia ja miesten ja naisten lukumääriä eri kalatalousyksiköissä sekä postikysely- ja puhelinhaastatteluaineiston perusteella arvioituja kalastaneiden asuntokuntien ja kalastaneiden henkilöiden lukumääriä eri kalatalousyksiköissä. Asuntokuntaryhmät muodostetaan asuntokunnan koon ja ikärakenteen avulla. Kalibrointi korjaa osaltaan vastauskadosta arvioihin aiheutuvaa harhaa, sillä asuntokunnan koko, rakenne ja asuinpaikka vaikuttavat vastausaktiivisuuteen.

Osittaiskadon eli yksittäisten puuttuvien tietojen huomioimisessa käytetään päättelyä tai ns. hierarkkista imputointia eli paikkausta, jossa puuttuva tieto korvataan aineistosta saatavalla arvolla. Käytännössä estimointi tehdään käyttäen SAS-ohjelmistoa ja Ruotsin tilastovirastossa kehitettyä SAS-makroa CLAN97.