Puun markkinahakkuut -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aiemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metsäntutkimuslaitos (Metla).  

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tilasto sisältää kuukausi- ja vuositasolla tietoja teollisuuden käyttöön hakatun teollisuus- ja energiapuun hakkuumääristä puutavaralajeittain ja omistajaryhmittäin. Lisäksi tilasto sisältää kuukausitasolla tietoja puunkorjuun työvoimasta ja konemääristä. Kuukausitilasto tuottaa ennakkotiedot kalenterivuoden hakkuista ennen lopullisen tilaston valmistumista. Kuukausitilastossa ei ole aluejakoa, vaan tiedot koskevat koko maata. Vuositilasto tuottaa lopullisen tiedon hakkuumääristä. Hakkuumäärät julkaistaan maakunnittain ja koko maan tasolla.  

Tilaston tietoja käyttävät muun muassa hallinto, tutkimus ja metsäsektorin yritykset sekä muut toimijat. Vuosittaiset hakkuumäärät ovat tärkeitä pohjatietoja esimerkiksi hakkuukertymää, puuston poistumaa ja metsätalouden kannattavuutta koskevissa tilastoissa. Tilaston tietoja toimitetaan myös EU:n tilastovirasto Eurostatille sekä FAO:lle.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Raakapuulla tarkoitetaan metsästä tulevaa, teollisesti käsittelemätöntä, tuoreena kaadettua runkopuuta. Raakapuun määrät ilmoitetaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³). Tilasto käsittää kotimaisen raakapuun, joka on hakattu metsäteollisuuden käyttöön tai vietäväksi ulkomaille sekä energian tuotantoon korjatun runkopuun, kannot ja hakkuutähteet. Piensahojen rahti- eli vuokrasahauksen puut ja pientalokiinteistöjen polttopuu jäävät tilaston ulkopuolelle.

Puutavaran läpimitta määrittää teollisuuspuun jaon tukki- ja kuitupuuhun. Puutavaran on myös täytettävä muut yleisesti sovitut mitta- ja laatuvaatimukset.

 Teollisuuspuu

-       Puutavaralajeja ovat: mäntytukit, kuusitukit, lehtitukit, mäntykuitupuu, kuusikuitupuu ja lehtikuitupuu

-       Tukkien minimiläpimitat kuoren päältä mitattuna: mäntytukki 15 cm, kuusitukki 16 cm ja koivutukki 18 cm

-       Kuitupuuhun luokitellaan kuitupuun lisäksi pikkutukit ja parrunaiheet

Energiapuu

-        Jaetaan karsittuun rankaan, kokopuuhun, latvusmassaan ja kantoihin.

Hakkuita koskevat tiedot kerätään omistajaryhmittäin:

-       Yksityismetsiin luetaan kuntien ja seurakuntien metsät sekä vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa.

-       Valtion metsät

-       Metsäteollisuusyhtiöt, joihin rinnastetaan yritykset, joissa metsäyhtiöt ovat osakkaina.

Yksityismetsien hakkuut on eritelty kauppamuodoittain pystykauppaleimikoiden hakkuisiin ja hankintahakkuisiin:

-       Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä ennalta sovitulle alueelle. Ostaja huolehtii puun hakkuusta ja lähikuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen sekä niiden kustannuksista. Puutavaralajien hinnat määritetään kantohintoina. Hakkuun työmittauksen ajankohta määrittää mille kuukaudelle tai kalenterivuodelle määrät tilastoituvat.

-       Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja lähikuljetuksesta sovitulle varastopaikalle. Hinta määritetään hankintahintoina. Vastaanottomittauksen ajankohta ratkaisee, mille kuukaudelle tai kalenterivuodelle ko. puuerä kuuluu.

Puunkorjuun työvoima eritellään puutavaran tekoon ja metsäkuljetukseen. Koneet jaetaan hakkuukoneisiin, metsätraktoreihin ja puutavara-autoihin. Tiedot koskevat yritysten, Metsähallituksen ja metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun tekemiä hakkuita. Metsänomistajien omatoimisen puunkorjuun työvoima ja kalusto jäävät tilaston ulkopuolelle.

Vuositilastossa alueyksikkönä käytetään maakuntia.

1.3 Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Kuukausitilasto kuvaa teollisuus- ja energiapuun hakkuumäärien sekä työvoiman ja koneiden kuukausittaista vaihtelua koko maassa.

Vuositilasto kuvaa teollisuus- ja energiapuun hakkuumäärien vaihtelua vuosittain ja alueittain.

Hakkuutilaston perusjoukon muodostavat teollisuus- ja energiapuuta kotimaasta ostavat yritykset (ml. metsänhoitoyhdistykset) ja Metsähallitus. Tiedot hakkuumääristä kerätään otantatutkimuksella.

1.4 Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Kuukausitilaston hakkuutiedot kerätään otoksella, jossa ovat aina mukana kaikki suurimmat puunostajat ja valtion metsien tiedoista vastaava Metsähallitus. Otoskokoa on hieman alle 30. Kuukausitilaston otoksessa on viisi ositetta, joista ensimmäinen edustaa suurimpia (hakkuut yli 500 000 m³) puunhankkijoita (ml. Metsähallitus), ja muut ositteet edustavat keskisuuria ja pienempiä yrityksiä. Otoskoko tarkistetaan kahden vuoden välein. Ykkösositteen yritysten puumäärät summataan tilastoon sellaisinaan ja muiden ositteiden tietoja suurennetaan kertoimilla edustamaan perusjoukkoa. Kuukausitilaston tiedot markkinapuuhakkuumääristä saadaan puunostajilta tiedostoina ja web-lomakkeilla.

Vuositilaston hakkuutiedot kerätään otoksella, jossa ovat mukana kaikki suurimmat puunostajat ja valtion metsien tiedoista vastaava Metsähallitus. Vuositilaston otoksessa on 120-130 yritystä. Otoksessa on kolme ositetta. Ensimmäisessä otoksessa on sata suurinta ostajaa. Ositteen yritysten hakkuumäärät lasketaan suoraan siihen maakuntaan mihin yritys on ne ilmoittanut. Toinen osite edustaa energiapuun pienostajia ja kolmas teollisuuspuun pienostajia. Näiden kahden ositteen hakkuumääriä suurennetaan kertoimilla edustamaan perusjoukkoa. Laskettu teollisuuspuun hakkuumäärä jyvitetään maakuntiin yksityismetsien puuntuotannon metsämaan pinta-alan suhteen. Energiapuun määrä jyvitetään maakuntiin Puun energiakäyttötilastosta saatavien metsähakkeen kokonaiskäyttömäärien perusteella. Jyvitykseen käytetään kahden viimeisen vuoden tietoja metsähakkeen käyttömääristä maakunnittain. Vuositilaston tiedot markkinapuuhakkuumääristä saadaan puunostajilta tiedostoina, web-lomakkeilla ja paperilomakkeilla. Vuositilastossa aineiston keruu tapahtuu pääasiassa tilastointivuotta seuraavan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mutta vastausaikaa pidennetään tarvittaessa, sillä tavoitteena on saada tiedot kaikilta otokseen osuneilta.

Hakkuut kunnittain lasketaan vuositilaston aineistosta. Suurin osa vuositilastoon vastaavista yrityksistä ilmoittaa hakkuutiedot kunnittain. Vuoden 2021 teollisuuspuun hakkuumääristä noin 85% ja energiapuusta 60% ilmoitettiin kunnittain. Ensimmäiseen ositteeseen kuuluvien yritysten maakunnittain ilmoitetut hakkuutiedot jaetaan yrityksen hankinta-alueen kuntiin yksityismetsien puuntuotannon metsämaan pinta-alan suhteen. Yritysten hankinta-alueen määrityksessä käytetään saatavilla olevaa tietoa tai oletetaan hankinta-alueen ulottuvan maksimissaan 150 km päähän tuotantolaitoksesta. Ositteen kaksi ja kolme hakkuutiedot jyvitetään maakunnan kuntiin yksityismetsien puuntuotannon metsämaan pinta-alan suhteen

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Metsäteollisuus on Suomessa hyvin keskittynyttä, hakkuutilaston tiedonkeruu on lähellä totaaliaineistoa hakkuumäärien suhteen. Otokseen tulee mukaan noin 95 prosenttia hakatusta teollisuuspuusta.

Kuukausitilaston perusjoukko ja otos uusitaan noin kahden vuoden välein. Kuukausitilastossa ei ole vastauskatoa. Virhelähteitä ovat ostajien toimittamat virheelliset luvut tai puuttuvat tiedot. Vaikka perusjoukkoa on pyritty päivittämään, sen puutteellinen luettelointi antaa mahdollisuuden virheisiin. Puunkorjuun työvoiman ja konemäärien osalta ei ole saatavilla luotettavuuden arviointia tukevia tietoja.

Vuositilaston kato aluetasolla on jäänyt pieneksi. Virhelähteitä ovat ostajien toimittamat virheelliset luvut tai puuttuvat tiedot. Vaikka perusjoukkoa on pyritty päivittämään, sen puutteellinen luettelointi antaa mahdollisuuden virheisiin.

 2.3 Virheiden oikaisumenettely

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti. Korjauksista ilmoitetaan tilastopalvelun kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Hakkuutilastoa julkaistaan kuukausittain. Kuukausitilaston tiedot ovat ennakkotietoja ja niitä ei korjata jälkikäteen. Tilasto valmistuu noin viiden–kuuden viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Vuositilasto valmistuu noin viiden kuukauden kuluttua tilastointivuoden päättymisestä.

Kuukausitilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa. Tilastojen julkistamiskalenteria ylläpidetään Tilastopalvelun internetsivuilla.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Kuukausitilastossa ei ole julkaistu energiapuun määriä vuosina 2014–2016 tietojen heikon kattavuuden vuoksi. Vuoden 2017 alusta lähtien energiapuun korjuumäärät on pystytty julkaisemaan aiempaa kattavammin ja tarkemmin luokiteltuina. Teollisuuspuun puutavaralajiluokitus on säilynyt samana tilastohistorian ajan. Omistajaryhmittäinen tietojen julkaisu muuttui vuonna 2008, josta lähtien Metsähallituksen tiedot on julkaistu yhdistettyinä metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien hakkuisiin. Tämä vaikeuttaa omistajaryhmittäisten tietojen ajallista vertailua.

Kuukausitilaston työvoima- ja kalustotietojen kattavuus on vaihdellut. Vuoteen 2012 saakka kuukausitilastoon saatiin myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima- ja kalustoluvut (tammi-, touko- ja syyskuulta). Sen jälkeen vuoden 2016 loppuun saakka tiedot koskivat vain pystyhakkuissa ja valtion metsien hakkuissa käytettyä työvoimaa ja kalustoa. Vuoden 2017 alusta lähtien tiedot metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima- ja kalustotiedoista ovat mukana kuukausittain.

Kuukausitilasto tuottaa koko maan tasolla ennakkotiedon kalenterivuoden markkinahakkuista. Lopulliset tiedot saadaan myöhemmin valmistuvasta vuositilastosta. Ennakkotietojen ja lopullisten tietojen vertailu on osoittanut, että pääsääntöisesti tilastojen tuottamat hakkuumäärät eivät merkittävästi eroa toisistaan. Poikkeuksena tästä on vuosi 2015, jolloin metsänhoitoyhdistysten mukaantulo vuositilastoon osoitti kuukausitilaston tuottaneen aliarvion hakkuista.   

Vuositilaston alueluokitus on muuttunut tilastohistorian aikana siten, että vuoteen 1996 saakka alueet muodostuivat metsälautakuntien (19 kpl) alueista. Vuodesta 1996 lähtien käytössä ovat olleet metsäkeskusten alueet (13 kpl vuonna 2014). Vuodesta 2015 on käytetty maakuntajakoa. Alueittaiset tiedot eivät tästä syystä ole vertailukelpoisia muutosvuodesta lähtien. Tilaston teollisuuspuuta koskeva puutavaralajiluokitus on säilynyt samana tilastohistorian aikana. Energiapuusta vuoteen 2014 asti julkaistut tiedot ovat olleet aliarvioita, joten vuosina 2014–2015 energiapuun määriä ei julkaistu lainkaan. Vuoteen 2016 kohdistuvassa kyselyssä energiapuun tilastoinnin kattavuutta saatiin parannettua ja määrät pystyttiin julkaisemaan. Omistajaryhmittäinen tietojen julkaisu muuttui vuonna 2008, josta lähtien valtion metsien tiedot on julkaistu yhdistettyinä metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien hakkuisiin. Tämä vaikeuttaa omistajaryhmittäisten tietojen ajallista vertailua.

Tilaston tuottamien hakkuulukujen oikeellisuutta voidaan tarkastella metsäteollisuuden puunkäyttötilaston avulla. Tässä tarkastelussa tulee huomioida se, että hakkuumäärät ja käyttömäärät eivät välttämättä osu samoille vuosille. 

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston kuvaus on saatavilla tilaston kotisivulta. Tilasto julkaistaan kuukausittain julkistamiskalenterissa ilmoitettuina ajankohtina Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa. Tilastot päivittyvät myös Luonnonvarakeskuksen tilastotietokantaan. Tilaston tietoja on julkaistu Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Suomen Metsätilastot.