Maa- ja puutarhatalouden työvoima -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Tilasto kuvaa maa- ja puutarhatalouden työvoimaa. Se on vertailukelpoinen kaikkien Euroopan talousalueen maiden maa- ja puutarhatalouden työvoimatilastojen kanssa, joiden tiedot on kerätty maatalouden rakennetutkimuksilla.

Luokitukset

Alueluokituksena on koko maa, maakunta ja ELY-keskus. Tietoja julkaistaan myös maatalous- ja puutarhayrityksen omistus- ja tuotantosuunnan mukaan jaoteltuna. 

Kattavuus

Tiedot maa- ja puutarhatalouden työvoimasta kerätään maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä 3–4 vuoden välein. Rakennetutkimus tehdään otostutkimuksena, jossa on mukana noin kolmasosa viitevuoden maatalous- ja puutarhayrityksistä.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Henkilötyövuosi (htv, AWU) tarkoittaa yhden työntekijän vuodessa tekemiä, maataloustöihin käytettyjä työtunteja. Yksi henkilötyövuosi on 1 800 työtuntia vuodessa eli 8 tuntia päivässä, 5 päivänä viikossa 11 kk ajan. Henkilötyövuoden määritelmä vaihtelee hieman eri EU-jäsenmaissa riippuen kunkin maan normaalista työajasta. Jokaisessa jäsenmaassa yksi henkilötyövuosi vastaa ko. jäsenmaan normaalia vuosityöaikaa.

Lyhytaikainen työvoima käsittää kaikki tilan maatalous- ja puutarhatöihin väliaikaisesti (alle 6 kk/henkilö tai vajaan satokauden kasvinviljelytiloilla) palkatut henkilöt.

Maatalous- ja puutarha-alan koulutus. Maatalousalan peruskoulutukseen kuuluu muun muassa maatalousoppilaitoksessa käyty maatilatalouden peruslinja. Ylempään maatalousalan koulutukseen kuuluvat muun muassa agrologin ja agronomin tutkinnot. Koulutustieto kysytään tilan hoidosta vastaavalta henkilöltä.

Maatalous- ja puutarhatyö käsittää maatilalla tai puutarhayrityksessä tehdyt, tuotantoon liittyvät työt. Maatalous- ja puutarhatyötä ovat kasvinviljely- ja kotieläintyöt, maa- ja puutarhatalouden kirjanpito-, johto- ja suunnittelutyöt, koneiden korjaus-, kunnossapito- ja huoltotyöt, maa- ja puutarhatalouden uudisrakentaminen, peruskorjaaminen ja perusparannustyöt, puutarha- ja kasvihuonetyöt (myyntiin tarkoitetussa puutarhatuotannossa), mehiläistenhoito sekä maatalous- ja puutarhatuotteiden varastointiin ja tuotteiden myyntiin valmistelemiseen liittyvät työt. Maatalous- ja puutarhatyöksi ei lueta kotitaloustöitä, metsästystä, kalastusta ja kalanviljelyä, poronhoitoa eikä turkistarhausta.

Maatalousyhtymä on maatalous- tai puutarhayrityksen omistusmuoto, jossa luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä omistaa, vuokraa tai muutoin hoitaa yhdessä tilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Maatalousyhtymien työntekijöitä ovat kaikki tilan maataloustöihin osallistuvat osakkaat, osakkaiden vähintään 15-vuotiaat perheenjäsenet sekä perheen ulkopuoliset vakinaisesti ja lyhytaikaisesti maataloustöihin palkatut henkilöt mukaan lukien maatalouslomittajat, urakoitsijat tms.

Maatalous- ja puutarhayritys on maatalous- tai puutarhatuotantoa harjoittava tila, jonka taloudellinen koko standardituotosmenetelmällä (Standard Output, SO) laskettuna on vähintään 2 000 €. Määritelmä on otettu käyttöön vuotta 2013 koskevissa tuloksissa.

Ennen vuotta 2013 maatilaksi katsottiin tila, jolla oli käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. Ennen vuotta 2000 aktiivitilaksi määriteltiin tila, jolla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa tai puutarhaa ja jolla on maataloustuotantoa tai muuta yritystoimintaa.

Oikeushenkilö on omistusmuoto, jossa maatalous- tai puutarhayrityksen omistaa yritys, osuustoimintayritys, osakeyhtiö, säätiö, valtio, kunta, kirkko tai muu vastaava laitos. Näillä tiloilla maa- ja puutarhatalouden töissä työskenteleviä ovat tilanhoitajat sekä muut vakinaisesti ja lyhytaikaisesti palkatut henkilöt mukaan lukien urakoitsijat tms.

Perheviljelmä on omistusmuoto, jossa maatalous- tai puutarhayrityksen haltijana on yksittäinen henkilö, avio- tai avoliitossa elävät puolisot, sisarukset, testamentin tai perinnön kautta yhteisinä edunsaajina olevat henkilöt tai yksittäinen haltija, jolla on yksinään taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilayhtymän määritelmän täyttävästä tilasta. Perheviljelmien työntekijöitä ovat viljelijät, maa- ja puutarhatalouden töihin osallistuvat viljelijän puolisot, muut viljelijäperheen jäsenet, vakinaisesti ja lyhytaikaisesti palkatut henkilöt mukaan lukien maatalouslomittajat, urakoitsijat tms. Muita perheenjäseniä ovat maatalous- ja puutarhatöihin osallistuvat vähintään 15-vuotiaat lähisukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa mukaan lukien maataloustöitä tekevien perheenjäsenten avopuolisot sekä eläkeläiset riippumatta siitä, saavatko he töistään palkkaa.

Taloudellinen tuotos SO eli Standard Output on maataloustuotteelle saatava keskimääräinen tuotto euroa per hehtaari tai euroa per kotieläin tilahinnoin laskettuna. SO:n laskemisessa hintoina käytetään viiden vuoden keskiarvoja. SO ei huomioi tukia, koska EU:n maatalouspolitiikassa tuet ovat irrotettu tuotannosta. Näin ollen tukia ei voida kohdistaa tuotteelle. Taloudellisen tuoton perusteella maatalous- ja puutarhayrityksille pystytään laskemaan taloudellinen koko. Lisätietoa SO:sta Eurostatin sivuilta osoitteesta: Glossary:Standard output (SO) - Statistics Explained (europa.eu)

Tilanhoitaja (tilan johtaja) vastaa maatilan tavanomaiseen, päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta. Tilanhoitaja luetaan vakinaisesti palkattuihin henkilöihin.

Tuotantosuunta määräytyy maatalous- ja puutarhayrityksen taloudellisesti merkittävimmän tuotteen mukaan. Tieto lasketaan käyttäen standardituotosmenetelmää (Standard Output, SO). Jos yli 2/3 tilan kokonaistuotosta tulee yhdestä tuotteesta, kuuluu tila tätä tuotetta vastaavaan tuotantosuuntaan. Ellei tällaista tuotetta löydy, tilan tuotantosuunta on sekamuotoinen tuotanto. Standardituotosmenetelmä on otettu käyttöön vuoden 2013 tuloksissa. Tätä aikaisemmin viljelijä on ilmoittanut tuotantosuuntatiedon tukihaun yhteydessä.

Ulkomainen palkkatyövoima tarkoittaa tilalla työskenteleviä ulkomaisia työntekijöitä, jotka ovat muita kuin Suomen kansalaisia. Tilan ulkomaiseen työvoimaan on laskettu mukaan palkattu ulkomainen työvoima (ulkomaisia viljelijöitä tai viljelijäperheen jäseniä ei ole laskettu mukaan ulkomaiseen työvoimaan).

Urakoitsijat voivat olla esimerkiksi kaivinkoneyrittäjiä, maatalouskoneurakoitsijoita tai rakennusliikkeen palkkaamia työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet tilalla. Näille tila ei maksa suoraan palkkaa, vaan urakoitsijalle maksetaan esimerkiksi kokonaisesta urakasta tai palvelusta.

Vakituisesti palkatut eivät kuulu viljelijäväestöön. Vakituisesti palkatuiksi katsotaan ne henkilöt, jotka ovat työskennelleet viimeksi kuluneen vuoden aikana tilalla maatalous- tai puutarhatöissä vakituisesti vähintään 6 kk. Kasvinviljelytiloilla vakituisesti palkatuiksi katsotaan myös alle 6 kk, mutta koko kasvukauden ajan työskennelleet henkilöt. Myös vakituiset työntekijät, jotka ovat olleet poissa osan vuotta pakottavien esteiden, esimerkiksi sairauden, lomien, asepalveluksen tai onnettomuuden vuoksi, lasketaan mukaan vakituisesti palkattuihin.

Viljelijäväestö tarkoittaa viljelijöitä sekä tilalla maa- ja puutarhatalouden töitä tekeviä viljelijöiden puolisoita, muita viljelijäperheen jäseniä, maatalousyhtymien osakkaita sekä osakkaiden perheenjäseniä.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkö on maatalous- tai puutarhayritys.

Tilaston perusjoukko

Tilaston kohdejoukkoon kuuluvat kaikki aktiiviset tuotantoa harjoittavat maatalous- ja puutarhayritykset. Aktiivisella maatalous- ja puutarhayrityksellä tarkoitetaan tilaa tai yritystä, jonka taloudellinen tuotos on vähintään 2 000 €. Taloudellinen tuotos lasketaan standardituotosmenetelmällä (Standard Output, SO). Määritelmä on otettu käyttöön vuotta 2013 koskevissa tuloksissa.

Mittayksikkö

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima esitetään henkilöinä (kpl) ja henkilötyövuosina (htv).

Viitealue

Tulokset julkaistaan koko maan tasolla, alueittain sekä tuotantosuunnittain jaoteltuina.

Ajallinen kattavuus

Suomessa maa- ja puutarhatalouden työvoimatietoja on kerätty vuosina 2023, 2020, 2016, 2013, 2010, 2007, 2005, 2003, 2000, 1997 ja 1995.

Mittayksikkö

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima esitetään henkilöinä (kpl) ja henkilötyövuosina (htv).

Viiteajankohta

Tilasto kuvaa maatalous- ja puutarhayritysten työvoiman käyttöä tilastointiajankohtana.

Jakelutiheys

Maatalouden rakennetutkimus tehdään 3–4 vuoden välein. Tiedot maa- ja puutarhatalouden työvoimasta kerätään joka kerta. 

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), tilastolakiin (280/2004) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (2018/1091).

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Tietosuoja ja –turva tietoja käsiteltäessä

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 internetissä. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin. 

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus 

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja myös Luken tuottamien tilastojen osalta, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto kuukausitasolla ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).

Laadun arviointi

Laatua arvioidaan tietojenkäsittelyprosessin yhteydessä.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Maatalouden rakennetutkimuksen vastausaste on noin 82-88 %. Rakennetutkimuksen otoksessa on noin kolmasosa viitevuoden maatiloista. Suuresta kohdejoukosta ja hyvästä vastausasteesta johtuen tulokset ovat varsin luotettavia.

Osa maa- ja puutarhatalouden työvoimatiedoista perustuu viljelijöiden arvioon. Yleisesti ottaen viljelijät pystyvät vastaamaan kysymyksiin riittävän tarkalla tasolla.

Peittovirhe

Maatalous- ja puutarhayritysrekisteri päivitetään vuosittain, ja lopettaneet tilat poistetaan rekisteristä. Tästä syystä tilastossa ei juurikaan ollut ylipeittoa.

Oikea-aikaisuus

Tilaston tiedot julkaistaan mahdollisimman nopeasti tiedonkeruun jälkeen. Tulokset julkaistaan lopullisina. 

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilasto on vertailukelpoinen kaikkien Euroopan talousalueen maiden maa- ja puutarhatalouden työvoimatilastojen kanssa, joiden tiedot on kerätty maatalouden rakennetutkimuksella.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vuosien 2023, 2020, 2016, 2013, 2010 ja 2007 työvoimatiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Näiden vuosien tuloksissa ovat mukana sekä maatilat että puutarhayritykset. Tätä aikaisemmin työvoimatiedot on julkaistu erikseen maatilojen ja puutarhojen osalta. Vuosien 2007 ja 2005 välillä työvoimatietojen tilastointia muutettiin. Vuonna 2005 työaikatiedot kysyttiin päivinä, kun ne sen jälkeen on kysytty tunteina. Ennen vuotta 2005 työaikatiedot on kysytty työaikaluokittain.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tilasto on soviteltavissa yhteen muiden maatalous- ja puutarhayrityksiä kuvaavien tilastojen kanssa. 

Lähdeaineistot

Tiedot saadaan maatalouden rakennetutkimuksen kyselyssä otoksessa mukana olleilta tiloilta.  

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään 3–4 vuoden välein maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä.

Tiedonkeruumenetelmä

Maa- ja puutarhatalouden työvoimatiedot kerätään maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä 3–4 vuoden välein. Edellisen kerran maatalouden rakennetutkimus tehtiin vuonna 2020.

Tiedonkeruun kohdejoukko on maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat. Tiedot kerätään sähköisesti tai puhelinhaastatteluna. Puhelinhaastattelut tekee tehtävään valittu puhelinhaastatteluyritys Luken toimeksiannosta. Vuonna 2023 maatalous- ja puutarhayritysten määrä Suomessa oli noin 42 300. Työvoimatietoja kysyttiin noin 12 200 tilalta.

Aineiston/datan validointi

Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus.

Tiedon käsittely

Otantatutkimuksessa kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia. Otantatutkimuksen virheellisiksi tai poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Puuttuvien vastausten osalta aineisto uudelleenositetaan.