Yhteystiedot
Albin Weckström
Tekninen kehittäjä (Tmi Albin Weckström / Aalto-yliopisto Design Factory)
IoT-kalalaskuri – reaaliaikainen saalistieto push-up-rysästä suoraan kalastajan puhelimeen
Teemme näkymättömästä näkyvää – kun kalastaja tietää reaaliajassa, mitä pyydyksessä on, vältetään turhat koentakäynnit ja jokainen merelle lähtö on perusteltu, mikä parantaa kalastuksen kannattavuutta ja työturvallisuutta sekä pienentää päästöjä.
Tietämättömyys maksaa – sekä kalastuksessa että vesistöjen hoidossa
Rysäkalastus on elinkeino, jossa jokainen veneellä ajettu merimaili ja työtunti on pois katteesta. Rysät sijaitsevat usein etäällä satamasta ja nykytilanteessa kalastajan on käytävä kokemassa ne säännöllisesti riippumatta siitä, onko pyydyksessä saalista vai ei.
Nykytilanne onkin ongelmallinen paitsi ammattikalastajille (kannattavuus, työaika, turvallisuus), myös kalatalouden hallinnolle ja tutkimukselle (saalis- ja kannanseurannan laatu), vesistökunnostusten rahoittajille ja toteuttajille (vaikuttavuuden todentaminen) sekä koko toimialalle, jolta odotetaan päästövähennyksiä ilman tuotannon laskua.
1
Turhat koentareissut maksavat
Kalastaja ei tiedä pyydyksen saalismäärää eikä -koostumusta ennen kuin hän on paikan päällä. Käytännössä merkittävä osa koentamatkoista tehdään tyhjille tai lähes tyhjille pyydyksille, jolloin polttoaine ja työaika menevät hukkaan.
2
Vihreä siirtymä ei etene ilman tietoa
Kalastuksen päästöt syntyvät pääosin ajetuista merimatkoista.
3
Kalastuksessa on toimittu perinteisen kokemustiedon varassa mm. kalan liikkumiseen ja vuorokausirytmiin liittyen
Teknologian tuottama kenttädata kuitenkin korvaa vanhat, virheelliset oletukset faktatiedolla: esimerkiksi lohta liikkuu ympäri vuorokauden ja kaloja ui pois pyydyksestä huomattavasti enemmän kuin on oletettu.
4
Pyydyksestä karkaava saalis on ollut näkymätöntä hävikkiä
Kalastaja on nähnyt vain sen osan saaliista, mitä nostossa on jäljellä, eikä aiemmin ole ollut mahdollista seurata reaaliajassa kalojen liikkumista pyydykseen ja sieltä ulos.
5
Olemassa olevat seurantamenetelmät eivät sovi elinkeinokalastukseen
Vedenalainen videoseuranta tuottaa dataa, mutta vaatii runsaasti energiaa, tallennuskapasiteettia ja jälkikäteistä manuaalista analyysia. Tutkimuskäytössä tämä on työlästä; kalastajan arjessa se on mahdotonta.
6
Sama ongelma koskee kalateitä, kunnostettujen fladojen ja kluuvien sekä pienten purojen kalamäärien seurantaa
Nämä toteutetaan edelleen pitkälti käsityönä videoanalyyseillä tai satunnaisotoksin, eikä kunnostustoimien vaikuttavuudesta siksi saada riittävää vertailukelpoista vuositietoa.
Ratkaisuna älykäs IoT-kalalaskuri
Innovatiivinen IoT-kalalaskuri on rysän nieluun asennettava, itsenäisesti toimiva laite, joka tunnistaa jokaisen sen kautta uivan kalan, arvioi sen koon ja uintisuunnan sekä lähettää tiedon mobiiliverkon yli pilvipalveluun. Kalastaja näkee tuloksen puhelimestaan reaaliajassa: montako kalaa on uinut sisään, montako on karannut, minkä kokoisia ne olivat ja mikä on veden lämpötila. Jokaisesta tapahtumasta tallentuu myös vedenalaiskuva, pituusarvio, uintisuunta ja aikaleima.
Pilvipalvelussa raakadata käsitellään käyttäjälle ymmärrettävään muotoon, ja selkeä käyttöliittymä esittää tulokset helposti hyödynnettävinä kuvaajina. Teknologia on suunniteltu skaalautuvaan valmistukseen: piirilevyt tilataan sopimusvalmistajalta valmiiksi ladottuina, ja Suomessa tehtävä työ koostuu ohjelmiston latauksesta, kokoonpanosta ja testauksesta. Näin 5–10 laitteen piensarjojen valmistus onnistuu ilman raskasta teollista infrastruktuuria, ja tuotantoa voidaan kasvattaa kysynnän mukaan.
Avainhyödyt
Jopa noin 30 % pienempi polttoaineenkulutus kauden aikana
Kalastajan arvio testikaudelta: reaaliaikainen saalistieto poistaa hukkareissut, ja säästö näkyy suoraan polttoainelaskussa ja hiilidioksidipäästöissä.
Alle watin kulutus mahdollistaa kevyet akut ja aurinkosähkön
Yli kuukauden käyttö yhdellä latauksella tai koko kausi aurinkopaneeleilla.
Päätös rysän koennasta perustuu tietoon, ei arvaukseen
Ympärivuorokautinen mittaus paljasti muun muassa lohen liikkuvan läpi vuorokauden ja merkittävän osan kalaa poistuvan pyydyksestä – tietoa, jota ei ole aiemmin ollut mahdollista havaita. Vuoden 2025 testikaudella data vastasi hyvin kalastajien todellisia saalismääriä.
Asennus ja huolto onnistuvat kalastajalta itseltään
Noin 3 kg painava, vedessä lähes painoton laite kiinnitetään pyydykseen asennettujen kehikoiden väliin ilman erikoistyökaluja.
Pitkä elinkaari ja ennakoiva huolto pienentävät kokonaiskustannusta
Sinkkianodisuojaus, purettava rakenne ja sisäiset paine- ja kosteusanturit varmistavat, että vika havaitaan etänä ennen vahinkoa ja se voidaan korjata komponenttitasolla koko laitetta uusimatta. Varaosien saatavuus on turvattu markkinoilta laajasti saatavilla olevilla komponenteilla.
Sama teknologia palvelee myös ympäristöseurantaa
Fladakokeilussa 2026 laite tuotti noin 7 000 kalahavaintoa kuukaudessa ja osoitti, että laitteella on potentiaalia tässäkin käyttötarkoituksessa.
Tiimi
Hanke on Luken ja Aalto-yliopiston Design Factoryn yhteistyön tulos, ja sen erityispiirre on poikkeuksellisen tiivis kolmiyhteys tutkimuksen, tuotekehityksen ja kalatalouselinkeinon välillä. Kehitystyö käynnistyi Aalto-yliopiston Product Development Project (PDP) -kurssilla 2020–21 ja on edennyt prototyypeistä kaupallistamiskelpoiseen tuotantoversioon.
Tiimi innovaation takana:
Esa Lehtonen, asiantuntija, Luke
Pitkä kokemus mm. pyydysteknologian kehittämisestä, hyljehaittojen vähentämisestä, tutkimuksen ja kalastajien välisestä kumppanuudesta sekä yritysyhteistyöstä. Vastaa kenttätestien järjestämisestä ja elinkeinoyhteyksistä.
Albin Weckström, tekninen kehittäjä, Tmi Albin Weckström / Aalto-yliopisto Design Factory
Laitteen tekninen suunnittelija. Vastaa mekaniikasta, elektroniikasta, sulautetusta ohjelmistosta ja pilviarkkitehtuurista. Johti alkuperäistä PDP-tiimiä ja on vienyt tuotteen prototyyppivaiheesta sarjavalmistettavaan muotoon.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!
Hankkeen tavoitteena on löytää julkisin varoin tehdyn innovaation kaupallistamisen periaatteiden mukaisesti yrityskumppani, joka ottaa vastuun valmistuksesta, myynnistä ja huollosta.
Olemme kiinnostuneita käymään rakentavia keskusteluja seuraavien tahojen kanssa:
• Valmistuskumppanit ja alihankkijat, jotka pystyvät tuottamaan 5–10 laitteen sarjoja ja skaalaamaan tuotantoa kysynnän mukaan. Laite on suunniteltu valmistettavaksi vakiokomponenteista ilman raskasta teollista infrastruktuuria.
• Kaupallistamiskumppanit ja jälleenmyyjät, joilla on olemassa oleva asiakassuhde ammattikalastajiin, kalanviljelyyn tai vesistökunnostusten toteuttajiin Suomessa, Ruotsissa ja muualla Itämeren alueella.
• Sijoittajat ja rahoittajat: olemme kiinnostuneita käymään rakentavia keskusteluja sijoittajien kanssa teknologian kaupallistamisen ja kansainvälistämisen vaihtoehdoista.
• Tutkimus- ja hallintokumppanit, jotka tarvitsevat vertailukelpoista, automaattisesti kerättyä tietoa kalojen vaelluksista ja kunnostustoimien vaikuttavuudesta.
Albin Weckström
Tekninen kehittäjä (Tmi Albin Weckström / Aalto-yliopisto Design Factory)