Luken ja viiden kaupungin yhteisessä PPP-hankkeessa selvitettiin metsänhoidon vaikutuksia kaupunkimetsien monimuotoisuuteen
Kaupunkimetsät ovat tärkeitä luontoalueita, joissa on monipuolinen lajisto. Erilaiset puulajit sekä erikokoiset ja -ikäiset puut tarjoavat arvokkaita elinympäristöjä lukuisille lajeille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Etelä-Suomen kaupunkien yhteisessä hankkeessa lisättiin tietoa metsien hoidon ja hoitamattomuuden vaikutuksista puiden uudistumiseen ja maaperämikrobiston sekä lahopuusienten monimuotoisuuteen.
Kaupunkimetsien hoito on hienovaraista, ja niitä hoidetaan virkistys- maisema- ja monimuotoisuusarvoja turvaten. Oksia raivataan reiteiltä ja yksittäisiä puita kaadetaan esimerkiksi turvallisuussyistä. Luken ja viiden kaupungin PPP-hankkeessa, Monimuotoisuus taajamametsissä (TAMO), tutkittiin metsähoidon vaikutuksia kaupunkimetsien monimuotoisuuteen.
"Kaupunkimetsät ovat tärkeitä monimuotoisuusalueita. Niissä esiintyy esimerkiksi uhanalaisia sienilajeja", hankkeen projektipäällikkö, Luken erikoistutkija Leena Hamberg sanoo. "Kaupunkimetsillä on vähäiset tuotto-odotukset ja joissain tapauksissa ei tuotto odotuksia ollenkaan etenkin Etelä-Suomessa. Metsiä hoidetaan asukkaita varten, virkistysympäristöinä.”
Lahopuulla merkittävä rooli kaupunkimetsissä
TAMO on Public Private Partnership -hanke (PPP), jonka rahoittavat yhteistyössä Luke ja mukana olevat kaupungit. PPP-hankkeessa rahoittajat ja Luke valmistelevat tutkimuskysymykset yhdessä.
Hankkeen tutkimuksissa havaittiin, että valopuiden, kuten koivujen, taimien syntyminen kuusivaltaisissa metsissä edellyttää kohtuullisen väljää puustoa. Kuusien uudistumista ja niiden taimikehitystä voidaan taas tukea kaupunkimetsissä säästämällä tiheikköjä.
Kaupunkimetsien lievä hoito ei tutkimusten mukaan näy merkittävästi metsämaaperässä, eikä vaikuta olennaisesti puiden uudistumiseen. Puulajikoostumuksen monipuolistaminen voi kuitenkin edistää alueen monimuotoisuutta lisäämällä puiden sienijuurikumppaneiden lajirikkautta.
Eri kokoluokkien lahopuut täydentävät toisiaan monimuotoisuuden näkökulmasta. Lahopuu toimii esimerkiksi kasvualustana sienille ja elinympäristönä monille kovakuoriaisille.
Pieniläpimittainen lahopuu, kuten kuolleet oksat, on tärkeää myös uhanalaisille lajeille. Esimerkiksi kuusioksista löytyi uhanalaisia kääpälajeja. Maahan karisseilta lehtipuiden oksilta havaittiin puolestaan uhanalaisia orvakoita ja kotelosieniä. Ohuet oksat eivät Hambergin mukaan ole optimaalisia alustoja kääpien itiöemien tuottamiseen, mutta käävät pystyvät oletettavasti levittäytymään oksilta puiden rungoille. Pieniläpimittaisellakin lahopuulla on siis merkitystä monimuotoisuudelle järeän lahopuun ohella.
Hankkeen tulokset osana metsähoidon päätöksentekoa
Hankkeessa tuotettiin tietoa kaupunkimetsien roolista monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja metsähoitotoimenpiteiden merkityksestä eri lajiryhmien monimuotoisuuteen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kunnissa metsien hoitoon liittyvässä päätöksenteossa.
”Metsien hoitopäätösten tulisi aina pohjautua tutkittuun faktaan eikä mielipiteisiin. Metsien hoitoa tehdään pitkällä aikajänteellä", Lahden kaupungin metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä painottaa.
Särkkä sanoo, että Lahden kaupunkimetsissä käytetään peitteisen metsähoidon menetelmiä, ja harvennusvoimakkuus on ollut lievää, mikä on vaikuttanut kuusialikasvoksen voimistumiseen lehtipuuston kustannuksella. "Hanke on antanut meille pohjaa uusien hoitotoimenpiteiden suunnitteluun. Kun kuusikkoja harvennetaan, huomioimme hankkeen tutkimustulokset riittävästä harvennusvoimakkuudesta, jotta valoa tarvitsevaa puustoa pääsee syntymään.”
Metsien hakkuutähteet ovat olleet Lahden kaupungille merkittävä kustannuserä, kun metsistä kuljetetaan pois esimerkiksi pieniläpimittaista lahopuuta. Särkän mukaan hanke antoi vahvistusta sille, että lahopuuta voidaan jättää entistä enemmän kaupungin metsiin, mikä alentaa kustannuksia ja vahvistaa metsien biodiversiteettiä.
Monimuotoisuus taajamametsissä -hanke
Hankkeen kesto:
- 1.1.2022-31.12.2024
Rahoittajat:
- Luonnonvarakeskus
- Espoon kaupunki
- Helsingin kaupunki
- Lahden kaupunki
- Tampereen kaupunki
- Vantaan kaupunki
Mikä on Public Private Partnership -hanke?
PPP-hankkeet ovat esikilpailullisia tutkimushankkeita, jotka linkittyvät vahvasti Luken strategiaan sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin.
Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Luke ja useat arvoketjun yritykset ja muut organisaatiot yhdessä. Hanke voidaan käynnistää ripeästi ja tutkimus kohdentaa juuri tarvittaviin kysymyksiin.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa Luke ja yritykset valmistelevat tutkimuskysymykset yhdessä.
Luke omistaa hankkeessa syntyvät tulokset ja pyrkii suojaamaan elinkeinoelämän kannalta tärkeät tulokset ennen julkaisemista. Mukana olevilla yrityksillä on etuneuvotteluoikeus tuloksiin ja keksintöihin.
Luke toteuttaa tutkimuksen aina hyviä tieteellisiä käytäntöjä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen sekä julkaisee tulokset.
