Paikkatietotyökalut menestyksekkäässä käytössä arktisen alueen maankäytön suunnittelussa
Globaali mineraalien ja energian tarve samoin kuin lisääntynyt matkailu ja puun tarve ovat lisänneet maankäyttöpaineita arktisella alueella. Kun uudet tarpeet kohdistuvat alueille, joita perinteisesti on käytetty muun muassa poronhoitoon ja metsätalouteen, syntyy monenlaisia vastakkainasetteluja. Osallistava paikkatieto mahdollistaa erilaisten intressien yhteensovittamisen ja voi ehkäistä konflikteja.
Karttapohjainen työkalu vuorovaikutuksen tueksi
EU-rahoitteisessa ArcticHubs-hankkeessa sovelsimme osallistavaa paikkatiedon työkalua, Public Participation GIS:in (PPGIS). Työkalun käyttöä kehitettiin vuorovaikutteisemmaksi yhteistyössä Mapita Oy:n, kuntien ja muiden osallistavaa maankäyttötietoa tarvitsevien tahojen kanssa. Työkalun avulla kansalaiset pystyvät kertomaan maankäyttöön liittyvistä toiveistaan ja huolistaan sekä osoittamaan paikat, joissa tarvitaan parempaa yhteensovittamista. Työkalun avulla voidaan kiinnittää huomiota myös luontoarvoihin ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaamiseen.
Olemme tarkastelleet eri elinkeinojen ja alueiden lähimpien vuosikymmenten tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia skenaariotyöskentelyn avulla. Esimerkiksi Inarin kunnassa PPGIS:in avulla osoitettiin alueita, joille matkailua voisi suunnata ja alueita, jotka tulisi jättää matkailurakentamisen ulkopuolelle.
Osallistaminen mahdollistaa eri intressien oikeudenmukaisemman yhteensovittamisen
Maankäyttömuotojen parempi yhteensovittaminen kokemuksellisen karttatiedon (PPGIS) avulla auttaa estämään konflikteja ja ennakoimaan tulevaisuutta.
"Konfliktien sovittelukyvyn kehittäminen on olennaista, jotta maankäytössä päästäisiin koko yhteiskunnan edun kannalta oikeudenmukaisiin ratkaisuihin," toteaa tutkimusprofessori Seija Tuulentie.
Osallistava paikkatieto mahdollistaa yhä laajemman kansalaisten osallistamisen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämässä hengessä. Sen mahdollisuudet maankäytön kannalta olennaisten asioiden esiin nostamisessa tulivat ArcticHubs-hankkeessa hyvin esiin. Tulokset on otettu kiinnostuneina vastaan esimerkiksi metsätalouden osalta Ruotsin Malåssa ja matkailun osalta Suomessa Inarissa.
Tutkimuksen suunnittelu yhdessä paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansan edustajien kanssa on kiinnittänyt huomiota myös EU:lle tuotetussa Roadmap to decolonial Arctic Research -raportissa, jossa ArcticHubs on nostettu esiin hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä alkuperäiskansojen kanssa.
