Kipsi, kuitu vai rakennekalkki? Uusi opas auttaa valitsemaan pellolle oikean maanparannusaineen
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki parantavat maan rakennetta sekä vähentävät maa-aineksen ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Uusi opas auttaa viljelijää valitsemaan kullekin lohkolle sopivan maanparannusaineen ja kertoo, mitä levityksessä kannattaa käytännössä ottaa huomioon.
Maanparannusaineen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota aineen ravinnesisältöön, saatavuuteen, levitysohjeisiin, suositeltuihin käyttömääriin ja ilmastopäästöihin. Näin voidaan varmistaa, että maanparannuksesta on hyötyä sekä pellolle että ympäristölle. Maanparannusaineiden vaikutus heikkenee tyypillisesti noin viidessä vuodessa.
”Onkin tärkeää muistaa, että maanparannusaineiden rinnalle on hyvä ottaa käyttöön myös muita keinoja maan kasvukunnon parantamiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi” Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä sanoo. Salaojista huolehtiminen, typpilannoituksen jakaminen, monipuolinen viljelykierto ja kerääjäkasvit ovat esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä.
Internetissä vapaasti saatavilla oleva opas neuvoo oikean aineen valintaan lohkokohtaisesti ja antaa tietoa eri aineiden yhdistelemisestä. Siinä on käytännön ohjeita levityksen suunnitteluun, tietoa maanparannuskipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksista maahan sekä tietoa aineiden hyödyistä vesistöille.
”Pitkäjänteisellä työllä maan rakenne sekä kasvukunto paranevat ja samalla saadaan vähennettyä pellolta tulevaa fosforikuormaa ja siten parannettua vesien tilaa”, Uusi-Kämppä muistuttaa.
Oppaan ovat tehneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hanketta rahoitti ympäristöministeriön Ahti-ohjelma.
