Punahomeen tartuntariski kasvaa sateiden myötä - tarkkaile viljojen kukintaa

Kevätviljojen punahomeen tartunnalle otollinen aika on alkamassa monilla lohkoilla. Riski on suurin kukinnan aikaan, erityisesti, jos sää on lämmin ja kukinnan yhteyteen osuu sateita tai pitkäkestoista kosteutta. Lämmin alkukesä on suosinut erityisesti Fusarium graminearum -sienen kasvua, ja ennustetut sateet voivat lisätä tartuntariskiä. Kauralla ja kevätvehnällä aikaisimmat kasvustoista ovat jo kukinnan vaiheilla, mutta lohkojen ja lajikkeiden välillä on suurta vaihtelua.

Erityisesti kannattaa tarkkailla kauraa ja kevätvehnää sekä lohkoja, joilla on aiempina vuosina ollut kohonneita DON-toksiinipitoisuuksia. Riskiä lisäävät myös viljavaltaisuus, runsas kasvijäte pellon pinnalla, rehevä ja tiheä kasvusto, lako sekä peittaamaton tai kunnostamaton kylvösiemen.

Punahomeen kemiallinen torjunta on ajankohtainen vain kukinnan aikaan. Kauralla kukintaa on vaikea havaita, mutta lämpimissä oloissa se alkaa yleensä joitain päiviä röyhylle tulon jälkeen, kun röyhy on kokonaan esillä. Kevätvehnällä kukinta alkaa yleensä pian sen jälkeen, kun tähkä on tullut kokonaan esiin, ja se näkyy kellertävinä heteitä. Jos tähän vaiheeseen osuu sateita tai pitkäkestoista kosteutta, tartuntariski kasvaa.

Torjunta ei kokonaan poista toksiiniriskiä, mutta oikein ajoitettuna se voi pienentää punahometartuntaa ja alentaa DON-toksiinipitoisuuksia. Torjuntaan käytetään valmisteita, joilla on tehoa punahomeeseen. Hyväksytyt valmisteet, käyttömäärät ja viimeiset käyttöajankohdat voi tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä kemidigi.fi. Strobiluriinivalmisteet eivät tehoa punahomeeseen.

Tärkeintä on seurata oman kasvuston kehitysvaihetta lohkokohtaisesti ja arvioida torjuntatarve sään, lohkohistorian, käyttötarkoituksen ja aiempien toksiinien esiintymisen perusteella.