Hiilidioksidin talteenotosta paikallista elinvoimaa ja kansallista hyötyä

Biokaasun hiilidioksidin talteenotto tarjoaa mahdollisuuden yhdistää ilmastotavoitteet, paikallinen arvonluonti ja riskien hajautus. Pienten, hajautettujen ratkaisujen kautta voidaan rakentaa kestävää ja kilpailukykyistä liiketoimintaa. 

Maailmantalous heilahtelee sotien ja konfliktien seurauksena. Vihreän siirtymän sijaan keskustelussa korostuu nyt huoltovarmuus. Hormuzinsalmen tilanne kuitenkin muistuttaa, että nämä eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Päinvastoin, vihreä siirtymä on myös huoltovarmuutta.  

Samalla suuruuden ekonomiaa kannattaisi haastaa ja miettiä, voisiko investointiriskiä hajauttaa käynnistämällä yhden suuren hankkeen sijaan useita pieniä. 

Biokaasun hiilidioksidi talteen 

Juuri päättynyt kolmevuotinen Hiiliketju-hanke tarkasteli hiilidioksidiarvoketjujen synnyttämistä lähtien liikkeelle biokaasun sisältämän hiilidioksidin talteenotosta. Hankkeen tutkimuspartnereina olivat Luken lisäksi VTT, LUT ja LAB. Hankkeen rahoitti Business Finland. 

Suomen noin sata biokaasulaitosta sijaitsevat pääosin Oulu-Suomussalmi-linjan eteläpuolella. Tällä eteläisemmällä puolikkaalla Suomea biokaasulaitoksia löytyy tasaisesti sekä kaupungeista että maaseudulta. Vuonna 2024 biokaasun tuotanto oli noin 1 TWh, josta noin neljäsosa (250 GWh) jalostettiin biometaaniksi liikennekäyttöön. Tämä on vain murto-osa koko Suomen tieliikenteen polttoainekäytöstä, mutta sillä on merkitystä erityisesti raskaan liikenteen päästöjen leikkaamisessa. 

Suurimmista yksittäisistä biokaasulaitoksista on tällä hetkellä mahdollista saada hiilidioksidia noin 5 000 tonnia vuodessa. Yhteensä koko nykyinen tuotanto vastaa vähintään 94 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Biokaasusektori on kasvamassa ja alan tavoitteena on nelinkertaistaa tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Alalle on myös tulossa uusia huomattavasti suurempia laitoksia, joista kustakin voisi saada yli 15 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. 

Biometaanin jalostuksessa syntyy lähes puhdasta hiilidioksidia 

Biokaasulaitosten etuja hiilidioksidilähteinä on biometaanin jalostuksessa syntyvän sivuvirtakaasun korkea hiilidioksidipitoisuus (jopa 97 %). Lähes puhdasta hiilidioksidia oleva sivuvirtakaasu on huomattavasti edullisempi puhdistaa ja nesteyttää esimerkiksi elintarvikelaatuiseksi (99,9 %) kuin laimean hiilidioksidipitoisuuden savukaasu (7–15 %), jota syntyy jätevoimaloissa ja selluteollisuudessa. Näiden suurten laitosten mittakaava on satoja tuhansia tonneja hiilidioksidia vuodessa.  

Biokaasulaitoksissa ei vaadita yhtä massiivista talteenottolaitteistoa kuin suurissa teollisuuslaitoksissa, jolloin investoinnin riskit ovat pienempiä ja paikallinen sähkönkulutus nousee vain maltillisesti. 

Bioperäinen hiilidioksidi korvaa käyttökohteissa fossiilista hiilidioksidia 

Euroopassa suurimmat käyttökohteet talteen otetulle bioperäiselle hiilidioksidille ovat kasvihuoneet (32 %) sekä ruoka- ja juomateollisuus (21 %). Ne voisivat myös Suomessa olla ensimmäisiä pienen mittakaavan hyödyntämiskohteita.  

Hiiliketju-hankkeessa tarkastellut arvoketjut olivat hiilidioksidin sitominen betoniin Carbonaiden teknologialla sekä Solar Foodsin yksisoluproteiinin valmistus hiilidioksidista.  

Hankkeessa tehdyn elinkaariarvioinnin perusteella hiilidioksidilla karbonatisoidun betonin ilmastovaikutus on pienimmillään vain puolet tavanomaisen betonin ilmastovaikutuksesta. Betonin hiilijalanjälki pienenee, koska hiilidioksidin sitominen betoniin vähentää sementin tarvetta.  

Vastaavasti yksisoluproteiinin ilmastovaikutukseksi arvioitiin enimmillään kolmasosa yleisimpien kasviproteiinilähteiden ja vain prosentin luokkaa yleisimpien eläinproteiinien ilmastovaikutuksesta, kun yksisoluproteiinin valmistuksessa käytetään vihreää sähköä.  

Merkittävä osa biogeenisen hiilidioksidin hinnasta syntyy kuljetuskustannuksista 

Kuljetuskustannuksia laskettiin esimerkinomaisesti Gasumin biokaasulaitoksilta Kouvolasta (89 km) ja Lohjalta (287 km) Solar Foodsin Lappeenrantaan suunnitellulle tehtaalle. Kuljetuskustannus vaihteli 24–64 €/t etäisyyden mukaan, mikä vastasi 26–49 % arvioiduista kokonaiskustannuksista.  

Kuljetuskustannukset olivat siis merkittävässä roolissa, vaikka Suomen mittakaavassa tarkasteltuja etäisyyksiä voi vielä pitää kohtuullisina. 

Tukipolitiikalta toivotaan pitkäjänteisyyttä sekä pienten toimijoiden huomioimista 

Työ- ja elinkeinoministeriö avasi vuoden alussa mahdollisuuden hakea investointiavusta hiilidioksidin talteenottoon. Talteenoton rajana haussa oli 15 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, joten vain suurimmat biokaasulaitoshankkeet pystyivät hakemaan tukea. Alarajan voisi kuitenkin kyseenalaistaa, koska tuen myöntäminen perustuu käänteiseen huutokauppaan, jossa ratkaisevaa on talteen-otetun hiilidioksidin määrä suhteessa hintaan – ei yksittäisen toimijan mittakaava. 

Biokaasualalle talteenottotukea vielä tärkeämpi ajuri on jakeluvelvoite, joka kannustaa biokaasulaitoksia tuottamaan biometaania liikennekäyttöön. On tärkeää pitää kiinni jakeluvelvoitteesta, jotta biokaasulaitoksissa uskalletaan tehdä investointeja biometaanin jalostukseen, joka puolestaan antaa hyvän lähtökohdan hiilidioksidin talteenotolle.  

Politiikan vaihtelu lisää epävarmuutta myös hiilidioksidin ja siitä valmistettavien tuotteiden kysynnälle. Tämä jarruttaa investointeja.  

Mikä ratkaisuksi muna-kana-ongelmaan? 

Hiilidioksiditalouden alalla on myös ”muna-kana-ongelma”: lähteäkö liikkeelle kysynnän vai tarjonnan luomisesta? Olisikin tärkeä edetä hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä tasatahtia, jolloin kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa ja tukevat kannattavan liiketoiminnan syntymistä. Yritysten haasteena on myös puutteellinen logistiikka ja infrastruktuuri, joka kytkisi toimijat yhteen.  

Biokaasun sisältämän hiilidioksidin talteenotossa otettiin kuitenkin merkittävä askel huhtikuussa 2026, kun Auris Energia yhteistyössä Biovoiman kanssa kertoi alkavansa ottaa Mäntsälän biokaasulaitoksellaan talteen biokaasun valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin ja toimittavansa sen Carbonaidelle betonin valmistukseen. Hiilidioksidin toimitukset alkavat vuoden 2027 alussa. Samalla yhteistyö avaa Suomessa bioperäisen hiilidioksidin markkinan. 

Kunnat voivat omalta osaltaan tukea toimintaympäristön luomisessa 

Kunnat voivat omalta osaltaan tukea hiilidioksidiliiketoiminnan syntymistä luomalla ilmastotiekarttojen ja ympäristöstrategioiden avulla toimintaympäristöä, joka luo tulevaisuuden uskoa ja kannustaa sekä hiilidioksidin talteenottajia että hyödyntäjiä yhteisen vision luomiseen. Kuntien käytännön keinoja ovat kaavoitus, kysynnän luominen vähähiilisille tuotteille ja kuntien osaomisteisten yritysten kautta vaikuttaminen. 

Ala on uusi ja sille tarvitaan paljon uusia toimijoita ja toimintamalleja. Pienet paikalliset hankkeet voivat toimia katalysaattoreina hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen liiketoiminnan laajentamisessa.