Jatkuvapeitteinen kasvatus on suometsissä usein taloudellisesti kannattavaa – asiantuntija muistuttaa kannattavuuden yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta

Image

Jatkuvapeitteinen kasvatus on taloudellisesti mielekäs vaihtoehto etenkin rakenteeltaan eri-ikäisissä korpikuusikoissa. Puuntuotannollisen kannattavuuden lisäksi suometsien käyttöä voidaan tarkastella yhteiskunnallisen kannattavuuden kautta, ja tämä näkökulma on tutkimusprofessori Artti Juutisen mukaan usein kiinnostavampi.  

Ojitettujen suometsien metsätalouskäyttö kiinnostaa tällä hetkellä sekä metsänomistajia, teollisuutta kuin tutkijoitakin. Suometsien puureservi on merkittävä, mutta päätehakkuisiin ja kunnostusojituksiin nojautuvassa metsänkäsittelyssä vesistö- ja ilmastopäästöjen riski on suuri.  

Suometsissä jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa joukko taloudellisia ja ekologisia seikkoja. Ei voida mustavalkoisesti sanoa, että se joko on kannattavaa tai ei ole, Luken tutkimusprofessori Artti Juutinen sanoo.

Ratkaisua suometsien talouskäyttöön on haettu jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta, jossa koko puustoa ei koskaan poisteta kerralla, vaan hakkuut toteutetaan noin 15 vuoden välein toistuvina poiminta-, pienaukko- tai kaistalehakkuina.

– Suometsissä jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa joukko taloudellisia ja ekologisia seikkoja. Ei voida mustavalkoisesti sanoa, että se joko on kannattavaa tai ei ole, Luken tutkimusprofessori Artti Juutinen sanoo.

Jaksollisen kasvatuksen kustannukset syövät kannattavuutta

Jaksolliselle metsänkasvatukselle tyypillistä on, että kustannukset painottuvat kiertoajan alkuun. Maanmuokkaus, viljely, varhaisperkaus ja taimikonhoito voivat kohteen mukaan maksaa useita satoja euroja per hehtaari.

Tuottoja metsänomistaja sen sijaan joutuu odottamaan kiertoajan loppupuolelle.

– Harvennuksista kertyy tuloa, mutta suurimman tuloerän metsänomistaja saa vasta päätehakkuussa. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa tuloja saadaan säännöllisesti 15 vuoden välein eikä esimerkiksi uudistamisesta koidu kustannuksia, Juutinen sanoo.

Kun tulevaisuuden rahavirrat diskontataan nykyhetkeen, vaaka kallistuu Juutisen mukaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen puoleen.

Mitä korkeampaa korkokantaa laskennassa käytetään, sitä kannattavammaksi jatkuvapeitteinen kasvatus muodostuu.

– Mitä korkeampaa korkokantaa laskennassa käytetään, sitä kannattavammaksi jatkuvapeitteinen kasvatus muodostuu.

Jaksollisessa metsänkasvatuksessa viljelyn lisäksi kustannuksia koituu kunnostusojituksesta. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa kustannukselta vältytään, sillä jäljelle jäävä puusto huolehtii haihduttamisellaan siitä, ettei pohjaveden pinta kohoa liian korkealle.

– Jos puustoa jätetään riittävästi kohteelle hakkuun jälkeen, kunnostusojitukselle ei ole tarvetta.

Puuston rakenne ja puulaji vaikuttavat taimettumiseen

Jatkuvapeitteisen kasvatuksen taloudellinen kannattavuus rakentuu tavoitteelle, jonka mukaan hakkuin käsitelty alue taimettuu luontaisesti. Tavoitteen toteutumista edesauttaa, jos alueen puusto on jo lähtötilanteessa eri-ikäistä.

– Saman ikäinen puusto ei ole hyvä lähtötilanne. Jos tällaista kohdetta aletaan käsitellä jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmin, voi kestää kymmeniä vuosia, ennen kuin taloudellisesti hyvä puuston rakenne saavutetaan.

Myös suometsän puulaji vaikuttaa taimettumisen onnistumiseen. Varjopuuna kuusi taimettuu poimintahakkuidenkin jälkeen hyvin, valopuu mänty sen sijaan vaatii suuremman aukon taimettuakseen.

Luonnonvarakeskus on tutkinut rämemänniköiden kaistalehakkuita. Vaikuttaa siltä, että Pohjois-Suomessa kaistalehakkuu voisi olla kannattava menetelmä, mutta kannattavuus heikkenee Etelä-Suomessa.

– Luonnonvarakeskus on tutkinut rämemänniköiden kaistalehakkuita. Vaikuttaa siltä, että Pohjois-Suomessa kaistalehakkuu voisi olla kannattava menetelmä, mutta kannattavuus heikkenee Etelä-Suomessa.

Yhteiskunnallinen kannattavuus kiinnostava kysymys

Yksityistaloudellisen kannattavuuden ohella suometsien käyttöä voidaan tarkastella yhteiskunnallisen kannattavuuden kautta. Juutisen mukaan tämä tarkastelukulma on monesti puhdasta puuntuotannon talouden näkökulmaa kiinnostavampi.

Jos tarkastellaan yhteiskunnallista kannattavuutta, on huomioitava esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja vesistövaikutusten kaltaiset tekijät.

– Jos tarkastellaan yhteiskunnallista kannattavuutta, on huomioitava esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja vesistövaikutusten kaltaiset tekijät.

Jos näille tekijöille asetetaan painoa, voidaan päästä tilanteeseen, jossa jatkuvapeitteinen kasvatus suometsässä ei yksityistaloudellisesti ole kannattavaa, mutta yhteiskunnallisesti se sitä on.

– Tällaisissa tilanteissa yhteiskunta voisi tukea metsänomistajaa esimerkiksi pitämään metsänsä hiilinieluna.

Juutinen muistuttaa, että jatkuvapeitteinen kasvatus ei automaattisesti paranna hiilensidontaa tai monimuotoisuutta.  

– Jos näihin asioihin halutaan panostaa, ne tulee huomioida käsittelytavan valinnassa erikseen.

teksti: Maria Latokartano