Kokeellinen tilasto: Metsien maakunnittainen hiilidioksidin nettonielu

Tilaston sisältö

Tämä kokeellinen tilasto sisältää metsien maakunnittaisia hiilitaseita koskevia arvioita, jotka on laskettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2023 toteutetussa selvityksessä ’Metsien ja metsäsektorin muutos, hiilitase ja hakkuumahdollisuudet – Maakunnittaiset tarkastelut: Itä ja Pohjois-Suomen maakunnat sekä Etelä-Karjala’ (Kärkkäinen ym. 2023).

Puuston ja maaperän hiilidioksidin (CO₂) nettonieluja koskevat arviot esitetään selvityksessä mukana olleille kahdeksalle maakunnalle, jotka ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Tiedot koskevat metsä- ja kitumaata. 

Tässä tilastojulkistuksessa tarkastellaan laskentajakson 2015–2021 keskimääräisiä nieluja ja päästöjä, mutta vuosikohtaiset tiedot löytyvät tilaston tietokantataulusta ja graafeista. Luke pyrkii jatkamaan laskentaa ja kokeellista tilastoa kaikkia maakuntia koskevana vuonna 2024.

Metsien keskimääräiset nettonielut 2015–2021

Puuston ja maaperän yhteenlaskettu nettonielu on suurin Lapin maakunnassa, jossa metsien kokonaisnielu oli vuosina 2015–2021 keskimäärin -9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO₂-ekv.) vuodessa. Kaksi kolmasosaa tästä nielusta koostui puuston nielusta ja kolmasosa maaperän nielusta. 

• Tarkasteltavista maakunnista myös Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Savo ja Keski-Pohjanmaa olivat nieluja, joiden yhteenlaskettu metsien hiilinielu oli yhteensä noin puolet Lapin nielusta. 
• Myös pinta-alaan suhteutetut nettonielut olivat suurimmat Lapissa, jossa ne olivat vuosittain keskimäärin -3,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO₂-ekv.) hehtaarilla. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa hehtaarikohtainen nielu oli tästä noin puolet ja Keski-Pohjanmaalla noin 40 prosenttia.
• Etelä-Savon metsät olivat jaksolla keskimäärin 2,3 Mt CO₂-ekv. suuruinen päästölähde. Etelä-Karjalan päästöt olivat vastaavasti 0,7 ja Pohjois-Pohjanmaan 0,4 Mt CO₂-ekv.
• Etelä-Savossa myös hehtaarikohtaiset päästöt olivat suurimmat, keskimäärin 6,2 t CO₂-ekv. Etelä-Karjalassa päästöt olivat hieman alle 90 prosenttia siitä.
• Puuston ja maaperän yhteisnielu pieneni tarkasteltavissa maakunnissa vuosien 2015–2021 aikana. Tämä johtui puuston nielun pienenemisestä hakkuiden seurauksena ja turvemaiden päästöjen kasvusta. Turvemaiden päästöjen kasvun taustalla olivat lisääntyneet hakkuut ja nousseet kasvukauden aikaiset keskilämpötilat.

Puuston keskimääräiset nettonielut 2015–2021

Lapissa puuston nettonielu oli keskimäärin -6,5 Mt CO₂-ekv. vuodessa. Pohjois-Karjalassa puuston hiilinielu oli siitä noin 40 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin 30 prosenttia. Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan puustot olivat selvästi pienempiä hiilinieluja. 

• Puuston hehtaarikohtainen hiilinielu oli suurin Pohjois-Karjalassa, keskimäärin -3,4 t CO₂-ekv. Kainuussa ja Lapissa puuston hehtaarikohtaiset hiilinielut olivat vastaavasti hieman yli kaksi, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 1,3–1,6 t CO₂-ekv.
• Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa puuston nielut kasvoivat hieman, mutta ne olivat silti kokonaisuudessaan päästölähteitä. 

Maaperän keskimääräiset nettonielut 2015–2021

Kangasmaat olivat pieni hiilidioksidin nielu kaikissa maakunnissa. Turvemaat olivat kuitenkin hiilinielu ainoastaan Lapin maakunnassa, joka oli ainoa maakunta missä maaperä oli kokonaisuudessaan nielu. Lapissa maaperän hehtaarikohtainen nielu oli keskimäärin -1,3 t CO₂-ekv., ja kokonaisnielu -3,3 Mt CO₂-ekv. vuodessa.

• Maaperän kokonaispäästöt kasvoivat maakunnan turvemaiden määrän kasvaessa ja olivat suurimmat Pohjois-Pohjanmaalla, keskimäärin 2,3 Mt CO₂-ekv. Keski-Pohjanmaalla maaperän päästöt olivat lähellä nollaa, ja muiden maakuntien maaperäpäästöt vaihtelivat 0,3 ja 0,6 Mt CO₂-ekv. välillä. 
• Pinta-alaan suhteutetut maaperän päästöt olivat suurimmat niissä maakunnissa, missä ravinteisempien turvemaiden osuus on keskimääräistä suurempi. Etelä-Karjalassa hehtaarikohtaiset maaperäpäästöt olivat keskimäärin 4,6, ja Etelä-Savossa 3,8 t CO₂-ekv.
• Kangasmaiden keskimääräinen hiilidioksidin nielu oli tarkastelujaksolla noin -0,3 t CO₂-ekv.

Hiilidioksidin nettonieluissa negatiiviset luvut ovat nieluja ja positiiviset luvut ovat päästöjä.