Metsänjalostuksella lisää kasvua ja kestävyyttä
Image
Metsänjalostuksen tulokset siirtyvät käytäntöön metsänviljelyssä, jota Suomessa tehdään vuosittain noin sadallatuhannella hehtaarilla. Tutkijoita kiinnostaa, miten jalostuksella voidaan lisätä puiden kasvua ja resilienssiä.
Jalostettujen siementen ja taimien käyttö on nykyään vakiintunut osaksi metsätalouttamme. Kymmenestä viljelytaimesta jo yli yhdeksän on jalostettuja, ja metsäkylvötkin tehdään valtaosin siemenviljelyssiemenellä.
Tutkimustulokset männyn jalostetun siemenviljelyssiemenen hyödyistä osoittavat noin parinkymmenen prosentin keskikasvun lisäystä hehtaaria kohti jalostamattomaan metsikkösiemeneen verrattuna. Näin merkittävä parannus kertoo sekä metsäpuiden laajasta perinnöllisestä vaihtelusta, että metsänjalostuksen tehokkuudesta sen hyödyntämisessä.
Pitkäjänteistä jalostustyötä
Männyn jalostustyö alkoi jo vuosikymmeniä sitten luontaisesti uudistuneista metsistä, joista valittiin parhaat yksilöt, niin sanotut pluspuut, jalostustyön lähtöaineistoksi.
”Nyt jalostus on edennyt uuteen vaiheeseen, jossa pluspuiden jälkeläisten joukosta seulotaan esille parhaat yksilöt hyödynnettäväksi jatkojalostuksessa ja siementuotannossa”, kertoo erikoistutkija Matti Haapanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Jälkeläiskokeiden puiden kasvusta saadaan ulkoisten kasvumittausten lisäksi ajallisesti tarkempaa tietoa kurkistamalla rungon sisälle.
”Kairanlastusta voidaan mitata vuosilustojen leveydet ja puuaineen ominaisuuksia. Kapea vuosilusto voi johtua vaikkapa viileästä tai kuivasta kesästä”, sanoo johtava tutkija Harri Mäkinen.
”Nyt jalostus on edennyt uuteen vaiheeseen, jossa pluspuiden jälkeläisten joukosta seulotaan esille parhaat yksilöt hyödynnettäväksi jatkojalostuksessa ja siementuotannossa.”
Puuyksilöiden välillä on vaihtelua siinä, kuinka voimakkaasti ne reagoivat lämpötilaan, kuivuuteen tai muuhun stressitekijään. Metsien kasvuun ja hiilensidontaan painottuvassa tutkimushankkeessa Luken tutkijat selvittävät vaihtelun voimakkuutta ja erityisesti perinnöllisen vaihtelun osuutta, joka kertoo mahdollisuudesta parantaa puiden ilmastoresilienssiä valintajalostuksella.
”Tutkimme puiden kasvureaktioita säävaihteluihin, esimerkkinä poikkeuksellisen kuivat kesät 2018, 2019 ja 2021. Tutkimusaineistona ovat Luken männyn jalostusohjelman laajat jälkeläiskoeaineistot”, tutkimushanketta johtava erikoistutkija Sonja Kujala kertoo.
Entistä tarkempaa tietoa perimästä
Genomisen eli DNA:sta saatavan informaation hyödyntäminen on jo arkipäivää kotieläinten ja viljelykasvien jalostuksessa. Näitä menetelmiä kehitetään metsäpuillekin. Genomisen tiedon avulla voidaan esimerkiksi määrittää jalostusaineistoon kuuluvien yksilöiden väliset sukulaisuussuhteet erittäin tarkasti, mikä auttaa täsmentämään puiden jalostusarvojen laskentaa.
”Meitä kiinnostaa myös puiden jalostusarvon ennustaminen genomisen tiedon perusteella. Tästä voi olla apua erityisesti vaikeasti mitattavien tai myöhään ilmenevien ominaisuuksien jalostuksessa.”
”Meitä kiinnostaa myös puiden jalostusarvon ennustaminen genomisen tiedon perusteella. Tästä voi olla apua erityisesti vaikeasti mitattavien tai myöhään ilmenevien ominaisuuksien jalostuksessa”, Kujala sanoo.
Tutkimushankkeessa jatketaan männyn jalostusaineistojen genotyypitystä ja tutkitaan, kuinka genomitieto soveltuu puiden kasvureaktioiden ennustamiseen ja tulevan ilmastokestävyyden ennakoimiseen.
Tässä artikkelisarjassa julkaisemme kirjoituksia metsien kasvusta erityisesti MEKA2.0-tutkimushankkeen teemoihin liittyen. Tämä kirjoitus on sarjan neljäs osa.
Metsien kasvu: Syyt kasvun alenemiseen, mahdollisuudet lisätä kasvua ja hiilivaraston kasvattamisen riskit -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.
Image
