Voimakkaat harvennukset pienentävät metsikön hiilensidontaa ja kasvua
Image
Harvennushakkuut vaikuttavat monin tavoin puuston kehitykseen, hiilensidontaan, metsänkasvatuksen kannattavuuteen, metsän monimuotoisuuteen ja tuhoriskeihin. Voimakkaat harvennukset männiköissä alentavat merkittävästi puuston kokonaiskasvua ja hiilensidontaa. Miten harvennukset tulisi tehdä metsien kasvun turvaamiseksi?
Metsänkasvatus on ketju toimenpiteitä, joiden avulla metsän kehitystä ohjataan halututtuun suuntaan. Puuston harventaminen on metsänuudistamisen ohella tärkein toimenpide, jolla vaikutetaan metsikön tulevaan kehitykseen vuosikymmenien ajaksi. Harvennushakkuissa poistetaan osa metsikön puista ja lisätään näin jäljelle jäävien puiden kasvutilaa. Harvennuksilla vaikutetaan puuston kasvukykyyn ja puuston rakenteeseen säätelemällä puuston tiheyttä ja puiden koko- ja puulajijakaumaa.
Harvennushakkuut tuottavat puunmyyntituloja metsänomistajalle. ”Harvennuksilla voidaan osaltaan myös turvata metsien eri käyttötarpeiden yhteensovittaminen”, toteaa erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta.
Kiertoajan aikana tehdään tyypillisesti 1–3 harvennushakkuuta ennen päätehakkuuta. Harvennushakkuita tehtiin Suomessa vuonna 2022 noin 488 000 hehtaarilla, joista ensiharvennuksia 145 000 hehtaarilla.
Harvennuksilla monia vaikutuksia
Harvennushakkuiden seurauksena puut lisäävät kasvuaan, koska niillä on enemmän kasvutilaa – valoa, vettä ja ravinteita – käytettävissään. Koska harvennuksen seurauksena puut järeytyvät nopeammin, lisätään harvennuksilla tukkipuun tuotosta päätehakkuussa, mikä on puuntuotannon kannalta harvennusten merkittävin tavoite.
Harvennukset tuottavat metsänomistajalle tuloja jo harvennusvaiheessa. Sen lisäksi puuston nopeampi järeytyminen aikaistaa seuraavia hakkuita ja lyhentää kiertoaikaa parantaen metsänkasvatuksen kannattavuutta. Myös puuston elinvoimaisuus paranee lisääntyneen kasvutilan seurauksena, mikä pitkällä aikavälillä lisää tuhonkestävyyttä. Tosin heti harvennuksen jälkeen puut ovat alttiimpia lumi- ja myrskytuhoille muuttuneiden kasvuolosuhteiden myötä.
Suurin hiilivarasto harventamattomassa metsässä
Eri puulajit reagoivat harvennuksiin eri tavoin. Kuusi sopeutuu hyvin kasvamaan erilaisissa kasvatustiheyksissä. Se myös reagoi nopeasti ja voimakkaasti harvennuksen jälkeen lisäämällä kasvuaan. Männyn kasvureaktio harvennukseen on kuusta pienempi ja hitaampi. Rauduskoivu taas vaatii paljon kasvutilaa. Se pystyy lisäämään nopeasti kasvuaan harvennuksen jälkeen. Hieskoivun kasvureaktio harvennukseen on huomattavasti pienempi kuin rauduskoivulla.
Vaikka puiden kasvu lisääntyy, harvennuksen seurauksena puustoa on metsässä vähemmän, joten hehtaaria kohti laskettua puuntuotosta (m3/ha) tai puuston biomassaa ei voi lisätä harvennuksilla. Puustoon sitoutunut hiilivarasto on suurin harventamattomassa metsässä. Voimakas harvennus pienentää merkittävästi puuston sen hetkistä hiilivarastoa ja puiden ilmakehästä sitoman hiilen määrää.
”Erityisesti männiköissä voimakas harvennus johtaa kasvutappioihin. Harvennusvoimakkuus on vuosikymmenten ajan kasvanut käytännössä. 1960-luvulla perustettujen harvennuskokeiden silloiset voimakkaat harvennuskäsittelyt vastaavat nykyisiä suositustasoja. Tästä syystä 15 vuotta sitten perustettiin uusi koesarja selvittämään erittäin voimakkaiden harvennusten vaikutuksia puuston kasvuun ja kehitykseen”, Huuskonen mainitsee.
Uutta tietoa voimakkaiden harvennusten vaikutuksesta
Erittäin voimakkaiden harvennusten koesarjan tulokset 15 vuoden ajalta osoittivat männiköissä, että harvennusvoimakkuuden kaksinkertaistaminen harvennusmallien suositustasosta pienensi metsikön vuotuista tilavuuskasvua kolmanneksen seuraavan 15 vuoden ajan.
Harvennushakkuukertymä kasvoi merkittävästi ja lisäsi harvennuksen kantorahatuloja. Toisaalta simuloitujen kehitysennusteiden mukaan päätehakkuun hakkuukertymä jäi pienemmäksi kuin suositusten mukaisesti harvennetuissa vaihtoehdoissa.
Voimakkaasti harvennetuissa männiköissä puuston keskimääräinen hiilivarasto on koko kiertoajalta tarkasteltuna merkittävästi pienempi kuin suositusten mukaisesti harvennetuissa.
”Havaitsimme, että männiköiden suositusten mukaisen harvennuksen jälkeen puusto lisäsi kasvua niin, että sen hiilivarasto oli samaa tasoa kuin ennen harvennusta jo viiden vuoden kuluttua. Voimakkaan harvennuksen jälkeen sen sijaan kestää yli 15 vuotta ennen kuin puusto saavuttaa saman hiilivaraston suuruuden kuin ennen harvennusta”, kertoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta.
Voimakkaasti harvennetuissa männiköissä puuston keskimääräinen hiilivarasto on koko kiertoajalta tarkasteltuna merkittävästi pienempi kuin suositusten mukaisesti harvennetuissa. Muuttuvassa ilmastossa ja metsien käytön tavoitteiden monipuolistuessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota harvennusvoimakkuuksiin ja kasvamaan jäävän puuston rakenteeseen, sekä välttää liian voimakkaita harvennushakkuita erityisesti männiköissä.
Tässä artikkelisarjassa julkaisemme kirjoituksia metsien kasvusta erityisesti MEKA2.0-hankkeen teemoihin liittyen. Tämä kirjoitus on sarjan toinen osa.
Metsien kasvu: Syyt kasvun alenemiseen, mahdollisuudet lisätä kasvua ja hiilivaraston kasvattamisen riskit -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.
Image
