Kuva 1
Maankäyttösektorin toinen velvoitekausi 2026–2030
På den här sidan
Toisella velvoitekaudella 2026–2030 EU:n maankäyttösektorin nettonieluja tulee vahvistaa niin, että vuoden 2030 nettonielu on -42 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.) suurempi kuin vuosien 2016–2018 keskiarvo. Suomen osuus tästä tavoitteesta on -2,9 Mt CO2-ekv. Velvoitekauden vuositavoitteet lasketaan vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaarion perusteella, joten tavoitteet oli mahdollista laskea vasta keväällä 2025, kun vuoden 2023 inventaariotulokset valmistuivat.
EU-maiden vuoden 2030 maankäyttösektorin velvoitteet on määritelty LULUCF-asetuksessa ((EU) 2023/839, liite, sarake C). Suomen velvoite on vahvistaa nielua tai vähentää päästöjä 2,889 Mt CO2-ekv. verrattuna vuosien 2016–2018 keskiarvoon. Vuoden 2023 inventaariotulosten mukaan vuosien 2016–2018 nettonielu oli keskimäärin -0,9 Mt CO2-ekv., joten Suomen nielutavoite vuonna 2030 on -3,8 Mt CO2-ekv (kuva 1).
Vuosien 2026–2029 nettonieluvelvoitteet (niin sanotut raja-arvot) poimitaan lineaariselta kehityspolulta, joka alkaa vuodesta 2022 vuosien 2021–2023 keskimääräisestä päästöstä (11,8 Mt CO2-ekv. vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaarion mukaan) ja päättyy vuoden 2030 tavoitteeseen (kuva 1). Vuosien 2026–2029 lopulliset nettonieluvelvoitteet selviävät kuitenkin vasta vuonna 2032, jolloin kehityspolun alku- ja loppupisteet lasketaan uudelleen niin, että laskennassa huomioidaan vuosien 2024–2030 kasvihuonekaasuinventaarioihin sisältyvät menetelmämuutokset. Yksittäisten vuosien nettonieluvelvoitteet eivät ole sitovia (tulos voi yksittäisenä vuotena alittaa tai ylittää raja-arvon), kunhan kauden 2026–2029 yhteenlaskettu velvoite täyttyy.
Vuosien 2026‒2029 nettonieluvelvoitteiden keskiarvon (1,1 Mt) ja vuosien 2021‒2023 päästökeskiarvon (11,8 Mt) erotus neljällä kerrottuna muodostaa jäsenvaltion tavoitetaseen vuosille 2026–2029. Tavoitetase määritellään vuonna 2025 ja se perustuu vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaarion. Suomen tavoitetase on -42,8 Mt CO2-ekv. eli nykytiedon valossa Suomi tarvitsee kauden 2026–2029 velvoitteiden saavuttamiseksi yhteensä yli 40 Mt CO2-ekv. päästövähennykset maankäyttösektorin nettopäästöjen nykytasoon verrattuna.
Kauden 2026–2029 velvoitteen toteutuminen tarkistetaan vuonna 2032. Jos tavoite ei täyty, alijäämä lisätään 1,08:lla kerrottuna vuoden 2030 inventaariotulokseen.