Lypsylehmien jaloittelun hyvinvointi- ja ympäristötekijät

Lypsylehmien jaloittelua ja laidunnusta pyritään edistämään Suomessa lainsäädännön keinoin, mutta myös kuluttajat kokevat lehmien ulkoilemisen positiivisena asiana. Tällä hetkellä käytössä olevat meijereiden omat merkinnät ja vastuullisuusohjelmat sekä riippumattomat eläinten hyvinvointimerkinnät kannustavat tai velvoittavat lypsykarjatiloja jaloittelemaan tai tarjoamaan pääsyn laitumelle. Jaloittelu on siis maidontuotannon imagoa ja kilpailukykyä edistävä asia. Maatalousyrittäjillä tulee olemaan entistä suurempi paine järjestää jaloittelumahdollisuus lypsykarjoissa ja tutkitun ja ajantasaisen tiedon tarve aiheesta lisääntyy.

Liikkuva lehmä -hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa lypsylehmien ympärivuotisesta jaloittelusta, jotta se voidaan toteuttaa vastuullisesti eläinten hyvinvointi ja ympäristö huomioiden. Eläinten hyvinvoinnin osalta on selvitettävä, mitkä talvijaloittelun todelliset hyödyt suomalaisissa olosuhteissa ovat. Samaan aikaan vaihtelevat talviolosuhteet haastavat jaloittelutarhojen ylläpitoa; märkyys ja liukkaus voivat jopa lisätä sairastumisten ja loukkaantumisten riskiä. Ympäristönäkökulmasta puolestaan jaloittelulaidunnuksen suurella eläinpaineella laitumen luonne lähestyy enemmän jaloittelutarhoja, joista valumavedet on kerättävä talteen. Jaloittelulaitumen hetkellisesti korkea eläinpaine lisää nopeasti syntyvien ammoniakkipäästöjen määrää. Tilanteessa, jossa päästöjä tulee vähentää, on mahdollisuuksien mukaan estettävä uusien päästölähteiden syntyminen. Jaloittelun oikeanlaiseen toteutukseen tarvitaan siis ohjeita, etenkin nykyaikaisia suuria pihattokarjoja ajatellen.

Liikuva lehmä -hankkeen tarkemmat tavoitteet:

1. Tutkia talvijaloittelun vaikutuksia lypsylehmien hyvinvointiin nykyaikaisissa pihattonavetoissa

Miten talvijaloittelu vaikuttaa vapaasti pihatossa elävien lehmien hyvinvointiin? Tietoa pyritään tuottamaan etenkin suomalaisista talvijaloitteluolosuhteista, joissa jaloittelutarhat ovat usein ainakin osan talvea lumipeitteisiä. Hyviä käytänteitä jaloittelutarhojen ylläpidosta vaihtelevissa olosuhteissa kartoitetaan.

2. Tutkia olosuhteiden vaikutusta lypsylehmien ulkoilumotivaatioon

Automaation lisääntyessä navetoissa useilla tiloilla jaloittelu järjestetään niin, että lehmillä on vapaa pääsy jaloittelutarhaan ja/tai sieltä pois. Tässä osatavoitteessa tuotetaan tietoa siitä, miten ympäristöolosuhteet ja toisaalta eläimen tuotos- ja terveystekijät vaikuttavat lypsylehmien jaloitteluaktiivisuuteen. Tiedon perusteella voidaan kartoittaa, mitkä tekijät edistävät jaloittelualueiden käyttöä tiloilla, joilla jaloittelu perustuu vapaehtoisuuteen.

3. Arvioida jaloittelulaidunnuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja ammoniakkipäästöjä

Tavoitteena on arvioida jaloittelulaidunnuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja sen aiheuttamia kaasumaisia päästöjä sekä ravinteiden huuhtoutumista suhteessa eläintiheyteen olemassa olevien kotimaisten ja ulkomaisten tutkimustulosten perusteella. Hankkeessa demonstroidaan korkealla eläintiheydellä toteutetun jaloittelulaitumen kulumista ja ravinnekertymiä yhden kesän aikana Luke Maaningalla. Tässä yhteydessä tarkastellaan dronekuvauksen käytettävyyttä jaloittelulaitumen kulumisen spatiaalisen vaihtelun kartoittamisessa sekä kuvien yhteyttä maan pintakerroksen ravinnepitoisuuteen. Näiden perusteella arvioidaan dronekuvien käyttökelpoisuutta ravinnekuormitusriskin arvioimisessa.

4. Päivittää jaloitteluun liittyvää ohjeistusta vastaamaan nykypäivän olosuhteita ja vaatimuksia

Hankkeen toteuttavat yhdessä Luonnonvarakeskus, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä (Kpedu) ja Savonia-ammattikorkeakoulu.