Lehmien terveys ja hyvinvointi sekä niiden suhde tuotannon kannattavuuteen suomalaisilla lypsykarjatiloilla (LETKA) KOPIO 8711137
LETKA Lehmien terveys ja hyvin
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston toteuttaman ja MMM:n rahoittaman ”Lehmien terveys ja hyvinvointi sekä niiden suhde tuotannon kannattavuuteen suomalaisilla lypsykarjatiloilla” (LETKA) -hankkeen (2015-2016) päätavoitteena on selvittää, kuinka hyvin Naseva-käynnillä kerätyt tiedot antavat kokonaiskuvan lypsylehmien hyvinvoinnista, kun vertailukohtana käytetään kansainvälistä WelfareQuality® (WQ®) -arviointia. Hankeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat myös ETT ry ja ProAgria.
Nasevaan kuuluvista tiloista valitaan vapaaehtoisuuteen perustuen viisikymmentä 50 – 100 lehmän pihattoa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta. Näille tiloille tehdään WQ®-arviointikäynnit syksyn 2015 - kevään 2016 aikana. Tutkimus luo pohjaa Nasevan jatkokehittämiselle sekä Nasevan käytölle hyvinvointi-indeksijärjestelmänä, joka avulla suomalaisten lypsylehmien hyvinvoinnin tasosta ja sen kehittymisestä voidaan välittää tietoa kuluttajille. Tuloksia voidaan käyttää myös Nasevan edelleen kehittämiseen.
Nykyaikainen käsitys eläinten hyvinvoinnista on moniulotteinen. Yhteiseurooppalaisessa WQ®-hankkeessa (2004-2009) kehitettiin hyvinvointimittaristot naudoille, sioille ja siipikarjalle. Mittaristoa on testattu useissa tutkimuksissa ja se on koettu liian työlääksi käytettäväksi rutiinityökaluna. Niinpä Euroopassa on viriämässä runsaasti tutkimusta siitä, kuinka WQ® voitaisiin yhdistää muihin tilalle tehtäviin tarkastus- tai neuvontakäynteihin.
Suomessa Nautojen eläinterveydenhuoltojärjestelmän (Naseva) terveydenhuoltokäynnin tiedonkeruu noudattaa WQ®:ssa käytettyä eläinten hyvinvoinnin periaate- ja kriteerijakoa. Lisäksi Nasevassa käytetään osin samoja mittareita kuin WQ®:ssa. Naseva-käynnin kesto on kuitenkin maksimissaan vain kolme tuntia, ja sillä on suora neuvonnallinen tavoite.
Aiemmin ei suomalaisilla lypsykarjatiloilla ole kattavasti tehty tämän tyyppistä hyvinvointitutkimusta. Tutkimustulokset ovat myös vertailukelpoisia kansainvälisesti.
