Bioyhteiskunnasta kestävää kilpailukykyä ja huoltovarmuutta Suomelle

Miten Suomen luonnonvaroista luodaan uutta kasvua, innovaatioita ja liiketoimintaa? Mitä metsä- ja ruokasektorien uudistuminen ja kilpailukyky vaativat seuraavalta hallitukselta? Miten luonnonvarat turvaavat Suomen huoltovarmuutta muuttuvassa maailmassa?

Luken vaalikeskustelussa eduskuntavaaliehdokkaat etsivät yhteisiä tavoitteita ja erilaisia keinoja Suomen kestävän kasvun, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Tutustu tarkempiin toimenpide-ehdotuksiin alla.

1. Murrosteknologioiden kansallinen läpimurto -ohjelma. Ohjelma kohdistaa rahoituksen korkean riskin ja korkean potentiaalin tutkimukseen. Se myös vauhdittaa bio- ja geeniteknologioiden, generatiivisen tekoälyn sekä hybridilaskennan soveltamista bio-, vety- ja hiilidioksiditalouden ratkaisuihin. 
2. Lab-to-Fab Bio-Suomi -ohjelma. Ohjelma nopeuttaa biotalousinvestointien luvitusta ja vahvistaa demonstraatiolaitosten rahoitusta. Tavoitteena on toteuttaa vähintään 10 teollista biopilottilaitosta vuoteen 2030 mennessä. 
3. Biotalouden kansantalousmalli. Kehitetään avoin ja dynaaminen malli, joka tarjoaa läpinäkyvän ja ajantasaisen tietopohjan politiikkatoimien vaikutuksista päätöksentekijöille. 
4. Toimintamalli innovaatioille. Rakennetaan selkeä toimintamalli, joka vauhdittaa valtion tutkimuslaitosten innovaatioiden siirtymistä markkinoille startup-yritysten kautta.

1. Luonnonvara‑alan kriisinkestävyysstrategia. Laaditaan koko Suomea koskeva strategia, joka vahvistaa alkutuotannon omavaraisuutta, ympäristöturvallisuutta ja energiajärjestelmän vakautta. Strategiassa huomioidaan erityisesti arktiset ja raja-alueet. 
2. Kaksikäyttöteknologioiden arviointi. Arvioidaan kaksikäyttöteknologioiden mahdollisuudet talouskasvun ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa sekä niiden vientipotentiaali. 
3. Toimintamalli ympäristöriskeille ja genomiselle tiedolle. Vahvistetaan toimintamallia tuhojen, tautien ja ympäristöriskien ennakoimiseksi sekä genomisen tiedon hyödyntämiseksi, jotta luonnonvara-ala kykenee varautumaan ja reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

1. Kokonaisvaltainen maan- ja vesienkäytön hallintastrategia. Laaditaan strategia, joka sovittaa yhteen raaka-aine-, energia-, ilmasto- ja luontotavoitteet sekä vesistövaikutukset. 
2. Päätöksentekoa tukeva poikkihallinnollinen tietopohja ja toimintamalli. Malli tuottaa tietoa metsänkasvatuksen, ruokajärjestelmän, luonnonhoidon ja ennallistamisen vaikutuksista. Malli auttaa sovittamaan yhteen taloudelliset vaikutukset, kasvihuonekaasupäästöt, biodiversiteetin ja vesistöjen tilan. 
3. Kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintamalleja ja ohjauskeinoja. Maa- ja vesialueiden käyttöä ohjataan samanaikaisesti tuottavuuden ja ympäristön tilan parantamiseen. Keskeisiä työkaluja ovat luontopositiiviset liiketoimintamallit, ekosysteemipalvelut sekä hiili- ja luontoarvomarkkinat.

1. Metsäsektori 2050 -strateginen ohjelma. Ohjelma ohjaa metsäbiotalouden uudistumista kohti korkeampaa arvonlisää, uusia tuotteita ja globaalia kilpailukykyä. Keskeisten toimijoiden yhdessä luoma innovatiivinen ohjelma määrittää metsäsektorin tavoitetilan sekä taloudelliset, teknologiset ja ympäristölliset kehityspolut vuoteen 2050. Se sisältää raaka-aineen saatavuuden varmistamisen, metsäteollisuuden tuoteportfolion uudistamisen, puurakentamisen edistämisen, teknologiset hiilensidontaratkaisut ja biogeenisen hiilen uudet arvoketjut. 
2. Moderni jalostus ja metsänhoidon uudistaminen. Vahvistetaan metsien kasvua, terveyttä ja hiilinieluja modernilla jalostuksella ja metsänhoidon uudistamisella. Metsien jalostus ja oikea-aikainen metsänhoito lisäävät kasvua ja hiilinieluja sekä metsien sopeutumiskykyä uusiin ilmasto-olosuhteisiin. Riittävä TKI-rahoitus mahdollistaa uuden sukupolven metsänhoidon ja jalostusratkaisujen käyttöönoton. 
3. Ennallistamis- ja ilmastotoimien kohdennus. Varmistetaan metsäsektorin toimintaedellytykset kohdentamalla ennallistamis- ja ilmastotoimet täsmällisesti vaikutusanalyysien pohjalta. 
4. Kannustimet ilmastoja vesistöviisaalle turvemetsien käytölle. Arvioidaan ja tarvittaessa otetaan käyttöön kannustimia viisaaseen turvemetsien käyttöön pohjautuen laajaan tieteelliseen arvioon.

1. Pohjoinen ruokaturva -strateginen tutkimusohjelma. Ohjelma vahvistaa alkutuotannon sopeutumis- ja kilpailukykyä sekä vientiä. Sen tavoitteena on laajentaa tietopohjaa pohjoismaisen raakaaineportfolion hyödyntämiseksi ja alkutuotannon kannattavuuden lisäämiseksi. Osana ohjelmaa panostetaan älykkäisiin tuotantojärjestelmiin, jotka nostavat tuottavuutta ja vähentävät tuotantoon liittyviä riskejä. 
2. Tuontiriippuvuuksien vähentäminen. Vähennetään tuontiriippuvuutta tuotantopanoksista ja vahvistetaan proteiiniomavaraisuutta jalostuksen ja uusien arvoketjujen avulla. 
3. Investoinnit vesitehokkaisiin ja säädettäviin tuotantoratkaisuihin. Edistetään investointeja vesitehokkaisiin ja säädettäviin tuotantoratkaisuihin, jotka parantavat tuottavuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. 
4. Maataloustukijärjestelmän uudistus. Siirretään painopistettä tulotuista tulos- ja kannustinjärjestelmiin, jotka palkitsevat mitattavista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista sekä huomioivat sää- ja luontoriskit.