Savonlinnan tutkimusinfrastruktuuri

Luken Savonlinnan tutkimusinfrastruktuuri sijaitsee teknologiapuisto Nohevassa, jonne Luke ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK muodostavat kehittyvän biotalouden kampuksen. Savonlinnan teknologiapuistoon siirtyivät Punkaharjulla sijainneet kasvihuoneet ja teknisen työn tilat ja laitteet kevään 2022 aikana. Punkaharjulla jatketaan tutkimuksen toteuttamista tutkimusmetsissä, taimitarhalla ja kenttäkoealueilla.

Metsäpuiden kasvullisen lisäyksen teknologia-alusta toimii syksyllä 2019 valmistuneessa Kasvu 1 -rakennuksessa Kuitulaboratorion vieressä. Metsäpuiden kasvullisen lisäyksen laboratoriossa ja siihen liittyvässä kasvihuoneessa kehitetään ja pilotoidaan metsäpuiden solukkolisäys- ja kryosäilytysmenetelmiä, joiden avulla voidaan siirtää metsänjalostuksen tuloksia käytäntöön entistä tehokkaammin, parantaa metsäpuiden kestävyysominaisuuksia ja lisätä hiilensidontaa. Samoja menetelmiä voidaan myös soveltaa metsäpuiden geenivarojen säilytykseen. 

Punkaharjun tutkimusmetsät sijaitsevat Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien alueella. Erillisiä palstoja on yhteensä kahdeksan, yhteispinta-alaltaan 773 ha. 

• 549 m² 
• Kasvullisen lisäyksen tutkimus- ja kehitysalusta.
• Kasvullisesti lisättyjen taimien tuotannon pilotointi käytännön mittakaavassa.
• Alkiomonistettujen taimien tuotantokapasiteetti useita miljoonia per vuosi.
• Modernit solukkoviljelytilat aseptisen työskentelyn tiloineen ja niiden vaatimine laitteistoineen (esim. autoklaavit, laminaarit, alustanvalmistuslaitteisto).
• Kryosäilytyslaboratorio, jonka kapasiteetti yli 40 000 näytettä.
• Mikroskopointi- ja molekyylibiologian laboratorio.
• Solukkoviljelmille ja pikkutaimille useita in vitro -kasvatustiloja ja -idätyshuoneita, joiden lämpötila-, kosteus- ja valaistusolosuhteet ovat täysin säädettävät ja automatisoidut.
• Suuri kylmävarasto (+ 2 °C).
• Laboratorio on varustettu kaikilla solukkoviljely- ja kryotutkimuksessa tarvittavilla nykyaikaisilla laitteilla, mukaan lukien UV-valolla varustettu tutkimusmikroskooppi ja molekyylibiologian peruslaitteet.
• Alustalle on lisäksi kehitetty ainutlaatuista robotiikkaa (patenttia haettu) alkiomonistuksen eli somaattisen embryogeneesin alkioiden  itämisvaihetta varten. 
• Alusta on rekisteröity GM-tutkimusta ja GM-materiaalin kryosäilytystä varten.

•  547 m² 
• Erikoiskasvihuone
  • Isompien taimien kasvatus tarkoin säädellyissä oloissa ja mm. niiden taudinkestävyystestaus.
  • Kaksi erillistä 72,5 m2:n kasvihuoneyksikköä, joissa kummassakin on automaattinen olosuhdehallinta. Molemmat soveltuvat erikokoisten kasvien viljelyyn sekä GM-materiaalin tai taudinaiheuttajien ja tuholaisten tutkimukseen. Tilat on eristetty ja jätehuolto toimii murskaavalla autoklaavilla. 
• Mittaus- ja esikäsittelytilat
  • Kenttäkoetoiminnan aineistojen ja näytteiden käsittely.
  • Kontrolloitu näytteiden kuivauskammio.
  • Varastotilat (–5, –20 °C) pakastetuille näytteille.
  • Pimeä huone optisia puumittauksia varten.
  • Tilaa kenttätyövälineille ja henkilökunnalle.  

• Punkaharjun tutkimusmetsissä erillisiä palstoja on yhteensä kahdeksan, yhteispinta-alaa 773 ha.
• Tutkimusmetsien ydinalue on Punkaharjulla sijaitseva Tutkimuspuisto, joka käsittää 336 ha. Tutkimuspuiston erityispiirteenä ovat ulkolaispuulajiviljelmät sekä metsänjalostuskokeet ja -kokoelmat. Tutkimuspuisto sijaitsee metsämuseo Luston läheisyydessä ja on muodostunut kiinnostavaksi retkeilykohteeksi.
• Tutkimusmetsissä on käytössä samat käsittelylinjat mitä on muillakin alueilla. Kokeita Punkaharjun metsissä on yhteensä n. 350 kpl, kokeiden pinta-ala on 280 ha.
• Tutkimuspuisto  on olemassa myös virtuaalisena versiona: alueeseen ja siellä tehtävään tutkimustoimintaan, sekä laajemmin metsäbiotalouden eri muotoihin, mahdollisuuksiin ja metsien moninaiskäyttöön voi tutustua www.metsabiotalous.fi-sivustolla.

• metsäpuiden kasvullinen lisäys
• erikoispuiden kasvatus
• vierasperäiset puulajit
• metsänjalostus
• jalostettu metsänviljelyaineisto
• puun laatuominaisuudet