Ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrä

Elintarvikejätettä syntyy koko ruokaketjussa vuodessa lähes 700 miljoonaa kiloa. Ruokahävikin osuus siitä on noin 400 miljoonaa kiloa. 

Elintarvikejätteellä tarkoitetaan sekä alun perin syötäväksi tarkoitettua ruokaa että ei-syötäväksi tarkoitettuja ruoan osia, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena, vaan ne päätyvät jätteeksi. Ei-syötäväksi tarkoitettuja osia ruoasta ovat esimerkiksi hedelmien kuoret, lihojen luut ja kahvinporot. Jätteeksi päätyvää alun perin syömäkelpoista ruokaa kutsutaan ruokahävikiksi. 

EU-alueella kotitaloudet tuottivat suurimman osan eli noin 53 % kaikesta syntyvästä elintarvikejätteestä vuonna 2021. Suomessa kotitaloudet tuottivat noin 50 % elintarvikejätteestä ja elintarviketeollisuus 23 %. Ravitsemispalveluiden (12 %), vähittäis- ja tukkukaupan (8 %) ja alkutuotannon (7 %) osuus on yhteensä lähes kolmasosa elintarvikejätteestä. EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa syntyvän elintarvikejätteen määrä elintarvikeketjun loppupäässä (kaupassa ja kotitalouksissa) vuoteen 2030 mennessä. 

Elintarvikejätteen arvioinnille ja raportoinnille on tullut velvoitetta Euroopan komissiosta. Keväällä 2019 astui voimaan delegoitu asetus (2019/1597), joka edellyttää jäsenmaita elintarvikejätteen seurantaan. Suomessa Luke vastaa tietojen keräämisestä ja raportoinnista.

Indikaattori mittaa ruokajätteen ja elintarvikejätteen määrän kehitystä.

Indikaattoritietojen seuraava päivitys on syksyllä 2024.