Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Luke on ollut mukana Suomen Akatemian kansalliselle tiekartalle hyväksytyissä tutkimusinfrastruktuureissa sekä tutkimusinfrastruktuureissa, jotka ovat saaneet Suomen Akatemian FIRI (Finnish Research Infrastructures) -rahoitushauissa tiekartan ulkopuolista rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta varataan tiekartan tutkimusinfrastruktuureille. Tiekarttahaut pohjautuvat Suomen Akatemian Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategiaan 2020–2030. 

Suomen merentutkimuksen hajautettu infrastruktuuri FINMARI kokoaa kansalliselle tiekartalle kokonaisuuden, jossa yhdistyvät neljän tutkimuslaitoksen (Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus) ja kolmen merkittävimmän Itämeri-tutkimusta harjoittavan yliopiston (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi) toisiaan täydentävät resurssit. 

FINMARIn merentutkimusinfra koostuu kenttäasemista, tutkimusaluksista, kokeellisista laboratorioista, kauppalaivojen läpivirtausasemista, profiloivista mittauspoijuista ja muista autonomisista mittausalustoista sekä uuden sukupolven automatisoidusta Utön ilmakehä- ja merentutkimusasemasta. 

FINMARI muodostaa havaintojen ja kokeellisen tutkimuksen kokonaisuuden, joka perustuu partnerien erityisosaamisen integrointiin yhteisessä kehittämissuunnitelmassa. FINMARIn tavoitteena on luoda kestävä pohja meriekosysteemien monitasoisen ajallisen ja paikallisen vaihtelun syiden ymmärtämiselle merten suojelun pohjaksi.

Ilmakehä- ja ekosysteemitutkimuksen tutkimusinfrastruktuuri INAR RI (Integrated Atmospheric and Earth System Research Infrastructure) on kansainvälisesti johtava, monitieteinen ja kattava ympäristötutkimuksen infrastruktuuri.

INAR RI tuottaa monipuolista, jatkuvaa mittausdataa tutkijoille ja muille loppukäyttäjille ilmakehästä, erilaisista ekosysteemeistä ja niiden vuorovaikutuksesta vastaten erityisesti ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin ja ilmanlaatuun liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Se ylläpitää ja kehittää pysyviä mittausasemia, kokeellisia laboratorioita ja kenttäkokeita, mallinnustyökaluja ja avoimia datapalveluja. INAR RI isännöi eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuuriverkostojen toimintaa Suomessa: ICOS keskittyy kasvihuonekaasuihin, ACTRIS aerosoleihin ja pilviin, eLTER ekosysteemien seurantaan ja AnaEE kokeelliseen ekosysteemitutkimukseen. 

Suomen Lajitietokeskus eli FinBIF (Finnish Biodiversity Information Facility) on digitaalinen, tietoverkossa toimiva tiedonhallinnan infrastruktuuri ja palvelukokonaisuus. Se on kiihdyttänyt lajitiedon digitointia, kokoamista ja avointa jakelua tutkimuksen, hallinnon, opetuksen ja liike-elämän tueksi. Suomen lajitietokeskus on integroitu e-infrastruktuuri, joka yhdistää kolmenlaista lajitietoa (kokoelmanäytteet, lajihavainnot ja DNA), kytkee tiedot moderneihin tutkimusmenetelmiin mahdollistaakseen uuden tiedon nopean tuottamisen sekä tuo nämä kaikki yhteen avoimena tietona. 

Suomen Lajitietokeskus mahdollistaa tutkimuksellisten läpimurtojen saavuttamisen vauhdilla, joka vastaa biodiversiteetin suojelun ja kestävän käytön kiireellisyyttä. Samalla Suomen lajitietokeskus tukee julkishallintoa biodiversiteetin tehokkaassa hallinnoinnissa. Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus yhdessä kumppanien kanssa. Luke oli mukana Suomen Lajitietokeskuksen kehitystyön toisessa syklissä vuosina 2019–2022.

Geoportti.fi-sivusto tarjoaa käyttäjilleen paikkatietoaineistoja, teholaskentapalveluja sekä osaamisverkoston. Virtuaalinen, avoimeen saatavuuteen perustuva uniikki kokonaisuus rakentuu paikkatietoaineistoista, organisaatiokohtaisista palvelurajapinnoista, kansallisesta paikkatiedon infrastruktuurista sekä toimivasta tutkijaverkosta. 

Aiemmin nimellä oGIIR – Open Geospatial Information Infrastructure for Research tunnettu sivusto perustettiin vuonna 2017, ja sen kehittämiseen saatiin rahoitusta Suomen Akatemialta rahoituskaudelle 2016–2019. Luke oli mukana oGIIR-konsortiossa vuosina 2017–2019. Geoportti RI 2.0 on meneillään oleva hanke, jonka tavoitteena on rakentaa seuraavan sukupolven avointa paikkatietoinfrastruktuuria tutkimukselle. 

Paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri Geoportti on Paikkatietokeskus FGI:n koordinoima palvelu. Geoportti-sivusto lanseerattiin keväällä 2019 oGIIR-projektin tuloksena avoimeksi portaaliksi kaikille paikkatietoa käyttäville tutkijoille, opiskelijoille ja opettajille.

Tutkimusinfrastruktuuri FOODNUTRI tukee kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumista ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: "Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja." 

FOODNUTRI tuottaa innovatiivisia ratkaisuja hyödyntäen monipuolisesti kotimaisia raaka-aineita ja uusia prosessoinnin ja pakkaamisen teknologioita. Se tuottaa tietoa elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden koostumuksesta, rakenteesta ja turvallisuudesta, ruuan fysiologisesta merkityksestä, kuluttajien asenteista, ruuan kulutuksesta, ravintoaineiden saannista ja ruokavalintojen kestävyydestä. 

Tutkijat, liiketoiminta, viranomaistahot, terveydenhuollon ammattilaiset maanviljelijät sekä muut sidosryhmät ovat FOODNUTRIn kohderyhmmä. FOODNUTRI on saanut kansallisten tiekartan ulkopuolisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen vuosille 2021-2024.

FinLive RI on kotieläintutkimuksen monitieteinen yhteenliittymä, joka kokoaa yhteen Suomen tärkeimmät kotieläintutkimusalustat. Tutkimus tuottaa ratkaisuja sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että siihen sopeutumiseen. Päästöjen vähentämiseksi kehitetään kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvia ruokintastrategioita.

Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi seurataan eläinten käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia olosuhteita. Eläinten terveyden tutkimuksella ehkäistään tauteja ja edistetään ihmisten, eläinten ja ympäristön yhteistä terveyttä.

Tuotettu tieto auttaa tuottajia, yrityksiä ja päättäjiä tekemään kestäviä ja kannattavia ratkaisuja. Tieto auttaa myös kuluttajia, jotka haluavat vastuullisesti tuotettua ruokaa. FinLive RI:n toimintaa koordinoi Luke, ja mukana ovat Helsingin yliopiston maataloustieteellisen ja eläinlääketieteellisen tiedekuntien tutkimusalustat.

Stabiileja ja radiogeenisia raskaita isotooppeja (Sr, Nd, Pb, U ym.) voidaan käyttää geologisten, ihmisen tuottamien ja ympäristön materiaalien (arkeologiset löydöt, ruoka, polttoaineet, kaivannaiset, jäte, vesi) tunnistamiseen miljoonien ja tuhansien vuosien aikaskaalalla aina teolliseen aikaan asti. Alkuaineiden syklit maankuoressa, ilma-, vesi- ja elonkehässä luovat perustan kiertotaloudelle ja siten laajalle yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, esimerkkeinä pohjavesien, kaivannaisten ja jätteiden monitorointi. 

FINTIMS on raskaiden isotooppien tarkkuusmäärityksiin erikoistunut infrastruktuuri, joka sisältää mittauslaitteiston sekä matalien pitoisuuksien vaatiman puhdastilan näytteenkäsittelyyn. Suuri herkkyys ja tarkkuus luovat mahdollisuuden uusien luonnollisten isotooppimerkkiaineiden käyttöönottoon ja tämän kautta kehitetään uusia tutkimus- ja yhteistyöprojekteja kautta koko yhteiskunnan. 

Geologian tutkimuskeskus koordinoi tutkimusinfrastruktuurin toimintaa ja mukana ovat Luken lisäksi Helsingin yliopisto ja  Ruokavirasto. FINTIMS on saanut Suomen akatemian Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen vuosille 2023–2025.

Tulanet on valtion tutkimuslaitosten yhteistyöfoorumi, joka tekee aktiivista yhteistyötä johtajatasolta asiantuntijoihin sekä sidosryhmien kanssa. Tulanet toimii myös tutkimuslaitosten yhteisenä äänenä tutkimuspolitiikkaan ja tutkimusjärjestelmiin liittyvässä kehittämistyössä. Yhteistyö vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Tulanet edistää joustavaa yhteistyötä ja resurssien tehokasta yhteiskäyttöä infrastruktuurien ja tietoaineistojen hallinnassa ja käytössä. Yhteistyöllä tavoitellaan tutkimusinfrastruktuurien tehokkaampaa käyttöä ja parempaa tutkimus- ja innovaatiotoiminta.