Kirjoittajat:
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.
Susien laittomat tapot jäävät piiloon
Susi on kansainvälisten sopimusten pohjalta suojeltu eläinlaji. Suomessa, kuten myös useimmissa muissa EU-maissa, suden luvallinen tappaminen vaatii erityiset, tavallisesti vahinko- tai turvallisuusriskiin liittyvät perusteet.
Kun susia suojaa tiukka sopimusten tulkinta, kuvaan astuu tyytymättömyyden siivittämä omaehtoisuus. Susi on runsastunut Euroopassa niin vahvasti, että tieteellistä tutkimusta laittomaan tappamiseen on kohdistunut vain vähän. Euroopassa elää noin 20 000 sutta, neljä kertaa enemmän kuin 1960-luvulla. Aihe on myös erittäin haasteellinen, sillä kyseessä on enimmäkseen salassa pysyvä, kryptinen ilmiö. Tämän takia sen mahdollista merkitystä esimerkiksi populaatiokoon muutokselle voidaan arvioida vain epäsuorien aineistojen kautta.
Euroopassa laittomasta tappamisesta on julkaistu tieteellisiä tarkasteluja koskien Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa eläviä susia. Puolassa oli ilmi tulleita tapauksia vuosina 2002–2020 yhteensä 911. Laittoman tappamisen merkitystä susipopulaation kehitykselle on arvioitu vain Pohjoismaissa, missä susien yksilömäärät ovat pienemmät kuin Puolassa. Norjassa ja Ruotsissa esiintyvä Skandinavian susikanta on lähes täydellisen geneettisen sukupuun kautta tunnettu yksityiskohtaisemmin kuin yksikään mantereinen susipopulaatio maailmassa. Susi palasi Skandinaviaan 1980-luvun alussa ja olisi ilman laitonta pyyntiä ollut parikymmentä vuotta myöhemmin noin kolmensadan sijaan tuhatkunta yksilöä (populaatiomallin mukaan)2. Tanskaan vaeltaa susia Saksan runsaslukuisesta kannasta, mutta niiden elinkaari uudella alueella on osoittautunut lyhyeksi. Tämä näyttäisi paljolti juontuvan laittomasta tappamisesta3.
Suomessa tutkimme susikannan koon vuosivaihtelun suhdetta pannalla varustettujen susien kohtaloihin vuosina 1998–2016. Tällöin susikanta oli keskittynyt Itä-Suomeen kuten myös susien merkintä lähettimillä. Kun myös epävarmat, todennäköisimmin laittomasti tapetut yksilöt laskettiin mukaan pantasusien salatappotapauksiin, tuli esiin tapausten määrän vahva yhteys susikannan koon muutoksiin4.
Suojelutavoitteiden näkökulmasta on hyvä tunnistaa laittomaan tappamiseen motivoivia tekijöitä. Susien aiheuttamat vahingot ja riski vahingoista ovat varmasti keskeisessä roolissa, mutta myös huolella hirvikannasta saattaa olla sijansa. Ilmiön sosiaalista ulottuvuutta tutkineen Mari Pohja-Mykrän mukaan kysymys on uhmasta kohtuuttomaksi koettua suurpetopolitiikkaa kohtaan5. Susien laittomalle tappamiselle on havaittu olevan paikallista ymmärrystä ja hyväksyntää, mikä osaltaan vaikeuttaa sen taklaamista.
Keskeinen kysymys on, mikä on laillisen sudenmetsästyksen vaikutus laittomaan tappamiseen. Tutkijoiden päätelmät tästä kysymyksestä ovat ristiriidassa keskenään 6,7, mikä näyttää paljolti juontuvan tarkasteltavien aineistojen tulkinnanvaraisuudesta. Analyysi Ruotsista viittaa siihen, että luvanvarainen metsästys vähentää laitonta tappamista7. Suomea koskeva analyysi ei anna aihetta vahvoihin johtopäätöksiin, mutta pitää pienentävää vaikutusta mahdollisena8.
Viitteet
1 Nowak, S., Żmihorski, Figura, M., Stachyra, P., Robert W. Mysłajek, P. W. 2021. The illegal shooting and snaring of legally protected wolves in Poland - Biological Conservation 264, 109367
2Liberg, O., Chapron, G., Wabakken, P., Pedersen, H. C., Hobbs, N. T., Sand, H. 2012. Shoot, shovel and shut up: cryptic poaching slows restoration of a large carnivore in Europe - Proceedings Royal Society London B. 279: 910–915. doi:10.1098/rspb.2011
3 Sunde, P., Collet, S., Nowak, C., Thomsen, P. F., Møller Hansen, M., Schulz, B, Matzen, J., Michler, F.-U., Vedel-Smith, C., Olsen, K. 2022. Where have all the young wolves gone? Traffic and cryptic mortality create a wolf population sink in Denmark and northernmost Germany. – Conservation Letters 14, e12812.
4 Suutarinen, J. & Kojola, I. 2017. Poaching regulates legally hunted Finland’s wolf population. – Biological Conservation 215: 11-18.
5Pohja-Mykrä, M. 2016. Felony or act of justice? – Illegal killing of large carnivores as defiance of authorities. Journal of Rural Studies 44: 46-54.
6Chapron, G. & Treves A. 2016. Blood does not buy goodwill: allowing culling increases poaching of a large carnivore. - Royal Society Proceedings 283: 20152939. http://dx.doi.org/10.1098/rspb.2015.2939
7Liberg, O, Suutarinen, J., Åkesson, M., Andrén, H., Wabakken, P., Wikenros, C. & Sand, H. 2020: Poaching-related disappearance rate of wolves in Sweden was positively related to population size and negatively to legal culling. Biological Conservation 243: 108456
8 Suutarinen, J. & Kojola I. 2018: One way or another: predictors of wolf poaching in a legally harvested wolf population. – Animal Conservation. doi:10.1111/acv.1240.