Suomessa riistaseurannoilla on pitkät perinteet. Metsäkanalintujen koko Suomen kattava seuranta aloitettiin jo 1960-luvulla ja riistakolmiolaskennat 1989. Riistalaskennat tehdään vapaaehtoisvoimin metsästäjien ja luontoharrastajien toimesta. Riistakolmiolaskennoissa lasketaan pienriistan lumijäljet talvella ja metsäkanalinnut loppukesällä. Jokaisessa laskennassa lasketaan noin 700–1 000 riistakolmiota.

Pitkäaikaisesta seurantatiedosta on havaittu, että metsäkanalintukantojen koko on vaihdellut syklisesti. Tämä tarkoittaa, että muutaman perättäisen vuoden pituinen tasainen kannan väheneminen on normaalia muutosta metsäkanalinnuille. Vastaavasti kannan nousuvaiheessa tiheydet kasvavat muutaman vuoden ajan. Kantojen jaksottainen vaihtelu hävisi 1980-luvun jälkeen, mutta viimeisten vuosien laskennat osoittavat piirteen olevan palaamassa.

Ajantasainen tieto riistakolmiot.fi-palvelussa

Ajantasainen tieto pienriistakannoista löytyy riistakolmiot.fi-palvelusta. Kaikille avoin riistakolmiot-verkkopalvelu tuo laskentatiedon entistä paremmin kaikkien sitä tarvitsevien saataville. Palvelun toivotaan olevan avuksi erityisesti metsästyksen säätelyssä ja sitä koskevassa päätöksenteossa.

Palvelu helpottaa laskentatietojen raportointia. Vuosittaisten sekä alueellisten tietojen vertailtavuus paranee ja riistatieto saadaan entistä paremmin ja laaja-alaisemmin käyttöön hallinnollisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Laskentaraporttien lisäksi palvelu tarjoaa perustietoa riistakolmiolaskennasta, laskettavista lajeista sekä ohjeita ja opastusta laskentojen tekijöille. Palvelun avulla laskentatiedot ovat käytettävissä reaaliaikaisesti.

Tietoa metsästyspäätösten tueksi

Luonnonvarakeskus koordinoi riistakolmiolaskentoja yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö käyttää laskentojen tietoja päättäessään metsästysajoista ja metsästyksen säätelystä. Metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten saaliskiintiöt voidaan määrittää riistakolmioilta saadun tiedon perusteella. Riistakannoissa havaitut pitkäaikaismuutokset vaikuttavat metsästyspolitiikkaan.

Kolmiolaskennan avulla hankitaan lisää tietoa riistalajien elinympäristövaatimuksista ja elinympäristömuutosten vaikutuksista. Seurantatulosten yhdistäminen metsätietouteen avaa uusia mahdollisuuksia tutkia riistan elinympäristöjä.

Tietoa riistakannoista tarvitaan myös EU:n lintu- ja luontodirektiivin raportointia varten.

Yläreunan kuva: Anja Vest/ Vastavalo.fi

Katso myös