Valkohäntäpeuran kanta-arvio 2025

18.3.2025 klo 13.30
Kanta-arvion aineistovirhe ja alueellinen jyvitys korjattu.

Luken tekemän arvion mukaan Suomessa oli metsästyskauden päättyessä vuoden 2025 helmikuussa 106 000 valkohäntäpeuraa (kuva 1). Arvion 95 % todennäköisyysväli on 99 000–113 000 yksilöä. Valkohäntäpeurakanta on pienentynyt viime vuodesta (-5,5 %) ja vuoden 2021 huippulukemista (-22,9 %).

Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla ja siitä on kannan kasvun myötä tullut runsaslukuinen ja tärkeä riistaeläin. Toisaalta peurakolarit sekä maatalouteen ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset edellyttävät kannanhallintaa. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi valkohäntäpeurakannan kokoa, kehitystä ja levittäytymistä vuosittain metsästyskauden päätteeksi erityisesti verotussuunnittelun tarpeisiin.

Kuva 1. Valkohäntäpeuran talvikannan koko sekä saalis vuosina 2000–2025. Arvioiden ympärille on kuvattu 95 % todennäköisyysväli. HTA-mallin arvio on hirvitalousaluekohtaisten talvikantojen yhteenlaskettu koko. Aineistot: saalistiedot Suomen riistakeskus, kanta-arvio Luonnonvarakeskus. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Valkohäntäpeurakanta on tiheimmillään (>30 yksilöä/1000 ha) Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen, Satakunnan eteläosien ja Länsi-Uudenmaan alueella (kuva 2). Metsästettävän kannan pohjoisraja kulkee Pyhäjoen seudulta Oulujärven eteläpuolelle ja Pohjois-Karjalan rajalle, mutta valkohäntäpeuroja esiintyy myös tämän alueen ulkopuolella. Yksityiskohtaisempaa tietoa koko maan kannan tiheydestä sekä hirvitalousaluekohtaiset kartat yksilömäärästä, tiheydestä ja tiheyden muutoksesta löytyvät karttapalvelusta (valitse hirvi- ja sorkkaeläimet).

Kannan tiheys hirvitalousalueilla

Hirvitalousalueittain tarkasteltuna kanta oli helmikuussa 2025 tihein (noin 26–37 yksilöä/1000 ha) Varsinais-Suomeen, Etelä-Hämeeseen, Satakuntaan ja Uusimaalle sijoittuvilla hirvitalousalueilla (kuva 3). Yksilötiheys myös pieneni useimmilla hirvitalousalueilla (Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä enimmillään -2,4 – -3,0 yksilöä/1000 ha), mutta Uudellamaalla oli myös pienen kasvun alueita. Harvan kannan alueella sisämaassa tiheydet pienenivät vain vähän. Suhteelliset muutokset olivat suurimpia Rannikko-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Valkohäntäpeurakanta on pienentynyt useimmilla hirvitalousalueilla jo 3–4 vuoden ajan, mutta osassa Varsinais-Suomea vasta viimeisen parin vuoden aikana.

Valkohäntäpeuran tiheys ja tiheysmuutos hirvitalousalueittain kevättalvella 2025.

Kuva 3. Valkohäntäpeuran HTA-mallin mukainen talvikannan (A) tiheys, (B) tiheyden muutos edeltävään vuoteen verrattuna. Kanta-arvio: Luonnonvarakeskus. Hirvitalousalueiden rajat: Suomen Riistakeskus. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Vasatuotto ja metsästettävä kanta

Koko maan valkohäntäpeurakannassa on sataa aikuista kohden 56,0 vasaa (95 % todennäköisyysväli 54,2–57,7 vasaa). Luku on noin 2 % viimevuotista suurempi. Aikuiskannan sukupuolijakauma oli 1,49 naarasta yhtä urosta kohden (95 % todennäköisyysväli 1,35–1,62 naarasta/uros). Luku on n. 6 % viimevuotista korkeampi ja vuotta 2021 edeltävän kannan kasvuvaiheen tasolla. Muusta kuin metsästyksestä aiheutuva kuolleisuus arvioitiin viimevuotiseen tapaan noin 2 %-yks. kannan huippuvuosia korkeammaksi. Muutoksen taustalla voi olla esimerkiksi alueellisesti suurpetokantojen runsastumisen ja runsaslumisten talvien kaltaisia syitä, mutta asiasta ei ole tarkempaa tietoa.

Tulevan syksyn metsästettävän kannan kooksi ennustetaan talvikannan koon ja rakenteen perusteella 142 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 123 000–161 000 yksilöä). Kannan säilyttäminen ennallaan edellyttäisi 36 000 yksilön saalista ja 90–95 % todennäköisyydellä tapahtuva leikkaaminen 51 000–56 000 yksilön saalismäärää. Päättyneen metsästyskauden saalis oli noin 48 000 yksilöä.

Kanta-arvion aineistot ja menetelmät

Vuosittain jahtikauden päätteeksi toteutettava kannanarviointi perustuu kolme vuotta sitten käyttöön otettuun hirvitalousaluekohtaiseen malliin (HTA-malli), jonka lisäksi esitetään myös aiemmin käytössä olleen koko maan mallin tulokset. Mallit on määritelty saalis- ja havaintotietoja, metsästäjien arvioita, peurakolari- ja liikennetilastoja sekä ilveskannan arviota vastaaviksi.

Metsästäjien keräämät tiedot ovat arvioinnissa keskeisiä ja erityisesti vasatuoton laskennassa tarvittavia jahdinaikaisia peurahavaintoja toivotaan ilmoitettavan nykyistä enemmän. Myös kaadetut yksilöt tulisi ilmoittaa havainnoiksi.