Menetelmäkuvaus: valkohäntäpeuran kannanarviointi

Valkohäntäpeurakannan koko arvioidaan vuosittain metsästyskauden päätteeksi hirvitalousaluekohtaisella populaatiomallilla. Malli on määritelty niin, että se on mahdollisimman yhteensopiva kannan kokoa kuvaavien aineistojen kanssa.

Suomen riistakeskus käyttää valkohäntäpeuran kanta-arvion tuloksia päättäessään tulevan metsästyskauden pyyntilupamääristä. Alueelliset riistaneuvostot käyttävät tietoja asettaessaan hirvitalousaluekohtaiset tiheystavoitteet ja seuratessaan niiden toteutumista. Valkohäntäpeurakannan kehitystä seuraavat myös maa-, metsä-, puutarha- ja erätalouden sekä luonnonsuojelun toimijat ja etujärjestöt ja myös kansalaiset. Kanta-arvion tulokset ovat lisäksi keskeistä taustatietoa valkohäntäpeuran aiheuttamia vaikutuksia koskevalle tutkimukselle.

Valkohäntäpeuran kanta-arvion aineistona on vuotuinen saalismäärä, havaintojen ja saaliin perusteella arvioitu vasatuotto, metsästysseurojen arvio oman alueensa jäävän kannan koosta, valkohäntäpeurakolareiden lukumäärä tieliikenteessä ja tätä suhteuttava liikennesuorite sekä valkohäntäpeuraa saalistavan ilveskannan koko.

Suomen riistakeskuksen kokoamat ja omistamat aineistot 

Vuodesta 2016 alkaen tiedot ovat välittyneet Riistakeskuksen tietokannasta Luonnonvarakeskukseen suljetun rajapinnan kautta. Tätä edeltävät tiedot ovat taulukkomuotoisia koosteita.

Valkohäntäpeuran saalistieto perustuu metsästäjien lakisääteisiin ilmoituksiin, jotka Suomen riistakeskus kerää Oma riista -järjestelmään. Vuodesta 2016 alkaen ilmoitukset ovat sisältäneet kaatojen karttakoordinaatit ja päivämäärän. Tätä vanhemmat aineistot ovat riistanhoitoyhdistyksittäin tehtyjä koosteita koko metsästyskauden saalismääristä.

Valkohäntäpeurajahdin aikaiset havainnot uroksista, naaraista, vasoista ja tunnistamattomista yksilöistä ovat metsästäjien vapaaehtoisesti Oma riistaan ilmoittamia tietoja, jotka sisältävät koordinaatit ja päivämäärän. Kaudesta 2021 alkaen havaintoja on kerätty koko maan valkohäntäpeurajahdista.

Kolaritiedot ovat vuodesta 2017 alkaen suurriistavirka-aputoiminnan (srva) tuottamia. Ne sisältävät kolaritapahtuman koordinaatit ja päivämäärän sekä tiedon kolariin osallisten eläinten lukumäärästä. Vuosilta 2015–2016 ei ole käyttökelpoista hirvitalousaluetason kolaritietoa. Tätä vanhemmat tiedot perustuvat poliisin onnettomuuspaikkatietoihin, joissa pienten hirvieläinten tunnistus ei ole aina luotettavaa. 

Metsästäjät ilmoittavat oman alueensa jäävän valkohäntäpeurakannan koon metsästysseuroittain tai -seurueittain Oma riistaan. Paikallisen kannan arvioinnissa käytetyt menetelmät vaihtelevat seurojen välillä ja voivat perustua esim. suoriin näköhavaintoihin, jälki- ja papanalaskentoihin ja riistakameraseurantoihin. Vuotta 2016 edeltävä aineisto on riistanhoitoyhdistyksittäin tehty kooste jäävän kannan ilmoituksista.

Muut aineistot

Kolarimäärää suhteuttava liikennesuorite, eli tieliikenteessä vuoden aikana ajettujen kilometrien määrä, on vuodesta 2022 alkaen Tilastokeskuksesta ja tätä edeltävältä ajalta Väylävirastosta. Koska tilasto julkaistaan valkohäntäpeuran kannanarvion jälkeen, on viimeisimmän vuoden liikennesuorite laskettu Finntraficin ilmoittaman liikennemäärän vuotuisen muutoksen perusteella. Tietilastojen alueellinen tarkkuus on maakunta tai ELY-keskusalue.

Ilveskannan koko perustuu Luonnonvarakeskuksen vuosittain julkaisemaan ilveksen kanta-arvioon. Riistakeskusalueittain arvioidun ilveskannan ylä- ja alarajojen keskiarvo on valkohäntäpeuran kanta-arviota varten jyvitetty hirvitalousalueille maa-alojen päällekkäisyyden mukaisessa suhteessa.

Jyvityslaskelmissa käytetyt riistahallinnon aluetason karttageometriat on saatu Suomen riistakeskuksen avoimen datan palvelusta. Karttageometriat päivitetään riistanhoitoyhdistysten yhdistymisen myötä ja kanta-arviossa käytetään nykyisten riistanhoitoyhdistysten aluerajoja myös yhdistymistä edeltäville vuosille. Vesistöpinta-alan arvioinnissa on käytetty 1:4,5 milj. mittakaavan yleiskarttaa (Maanmittauslaitoksen karttapalvelu).

Saalis-, havainto- ja kolariaineistot on vuodesta 2016 alkaen sijoitettu hirvitalousalueille koordinaattien perusteella. Tätä vanhemmat aineistot on jaettu hirvitalousalueille riistanhoitoyhdistysten tietojen perusteella alueiden maapinta-alojen päällekkäisyyden suhteessa. Myös riistakeskusalueittain kerätyt ilveskanta-arviot ja maakuntakohtaiset liikennesuoritteet on jaettu maa-alojen päällekkäisyyden mukaisessa suhteessa. 

Vasatuotto arvioidaan vuosittain menetelmällä, joka perustuu ikä- ja sukupuolirakenteeltaan tunnetun metsästyspoistuman aiheuttamaan kannan rakenteen muutokseen, joka havainnoidaan jahdin aikana urosten, naaraiden ja vasojen osuuksien muutoksena. Metsästyskauden alun vasa/naaras -suhde lasketaan mallilla, joka perustuu saalis- ja havaintotietoihin ja kuvaa valkohäntäpeurakannan rakenteen muutosta metsästyskauden aikana. 

Kanta-arviomalli on toteutettu R-ohjelmointiympäristössä, ja mallin parametrien bayesläinen estimointi JAGS-ohjelmistolla. Mallin analyysi perustuu kolmeen erilliseen, suuren toistomäärän käsittävään simulaatiosarjaan, joiden tuli päätyä samaan kanta-arvioon, jotta analyysin tulos voitiin katsoa luotettavaksi.

Aineisto koostetaan kannanarviointia varten vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Kanta-arvion tulosten julkistamisen ajankohdaksi on vakiintunut viikon 11 perjantai (maaliskuun puolivälin tienoilla). Uusin kanta-arvio päivittää myös aikaisempien vuosien kannan kokoa koskevat tiedot.

Kanta-arvion menetelmäkuvaus on julkaistu vuoden 2023 kanta-arvioraportin yhteydessä (Aikio ja Pusenius 2023). Menetelmään on tämän jälkeen tehty pieniä teknisiä muutoksia, joilla on mahdollistettu aiempaa pitemmän aikasarja-aineiston käyttäminen. 

Aikio, S. ja Pusenius, J. 2023. Valkohäntäpeurakanta talvella 2022–2023: Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta sekä kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmistä (2. korjattu painos). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2023. 22 s. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/553327.

Bayesläinen tilastotiede: Tilastotieteen suuntaus, jossa epävarmuutta sisältävän todellisuuden eri tiloille pyritään arvioimaan todennäköisyys tunnettujen havaintojen ja ennakkotiedon perusteella. Bayesläiset menetelmät soveltuvat hyvin erilaisten aineistojen ja riippuvuussuhteiden yhdistelyyn, mutta ovat usein laskennallisesti raskaita.