Fosforin kierrätyksen tarve ja potentiaali kasvintuotannossa

Fosfori on paitsi yksi tärkeimmistä sadon tarvitsemista ravinteista myös yksi maatalouden suurimmista ravinnekuormituksen aiheuttajista. Kysymykset ravinteiden käytöstä ja saatavuudesta liittyvät kiinteästi myös ruuantuotannon huoltovarmuuteen ja Suomen ravinneomavaraisuuteen.

Peltomaiden korkeat fosforipitoisuudet lisäävät vesistökuormitusriskiä, minkä vuoksi korkeita fosforilukuja on pyritty alentamaan lannoitusrajoituksilla. Korkeiden fosforipitoisuuksien osuus peltoalasta onkin vähentynyt, mutta fosforin kierrätys takkuaa edelleen.

Viljelykasvien fosforilannoitustarve Suomessa on noin 23,3 miljoonaa kiloa vuodessa. Tarve voitaisiin kattaa lähes täysin kotieläintuotannon lannoista sekä yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista saatavalla fosforilla. Silti Suomessa myydään lähes 12 miljoonaa kiloa mineraalilannoitefosforia vuosittain.

Kierrätettävän fosforin tarjonnassa ja fosforilannoitustarpeessa on suurta alueellista vaihtelua. Kotieläin- ja kasvintuotantotilojen välistä yhteistyötä tulee lisätä lannan ravinteiden käytön tehostamiseksi. Lisäksi fosforiylijäämän siirtäminen alueelta toiselle edellyttää lannan ja muiden ravinnepitoisten sivuvirtojen prosessointia väkevöidyiksi kierrätyslannoitevalmisteiksi. Tuotannon käynnistämiseen tarvitaan kuitenkin merkittäviä alkupanoksia. Kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa ja käyttöä voidaan tukea pitkäjänteisillä kannustimilla ja selkeällä lainsäädännöllä.

Lannoitelain fosforiasetus astui voimaan vuonna 2023. Asetuksessa on useita tutkimukseemme perustuvia sisältöjä, kuten fosforilannoituksen rajat useimmille kasveille eri olosuhteissa sekä kierrätyslannoitevalmisteiden ja lannan fosforin käyttökelpoisuus. Olemme olleet tiiviisti mukana myös lannoitelain laatuasetuksen valmistelussa, tuottaneet tietoa maa- ja metsätalousministeriön alaisen ravinnekiertotuen toteuttamisen tueksi sekä laatineet indikaattorin ravinteiden kierrätyksen etenemisen seurantaan.