DNA-näytteet susien yksilöntunnistamiseen

Maastosta kerättyjen uloste- ja virtsanäytteiden lisäksi DNA:han pohjautuva yksilöntunnistus tehdään myös kuolleiden susien kudosnäytteistä. Analyysituloksia verrataan keskenään sekä aikaisemmin tunnistettuihin yksilöihin. Näin saadaan selville, onko sama yksilö tavattu samalla reviirillä aiemmin tai muualla samana tai aiempana tarkasteluvuonna. Ulostenäytteiden kohdalla on tyypillistä, että eri yksilöistä löytyy eri määrä näytteitä. 

Ulostenäytteissä oleva DNA on peräisin suolenseinämän solujen jäänteistä, joita jää varsinkin ulosteen pinnalle. Ulostenäytteiden analysointi on teknisesti haastavaa DNA:n vähäisen määrän ja heikon laadun takia. Tämän vuoksi ulostenäytteiden analysointi vaatii normaalitilanteessakin vähintään kaksi analyysikertaa luotettavan tuloksen saamiseksi.  

Aiempien tutkimusten perusteella on odotettavissa, että pakkasella kerättyjen näytteiden analyyseistä onnistuu luotettavasti 2/3. Sää, lämpötila, kosteus ja säilymisolosuhteet vaikuttavat analyysin onnistumiseen. Kostea ja lämmin keli heikentää näytteen laatua.  

Tiettynä aikavälinä alueella olevien susien yksilömääräarvion luotettavuuteen vaikuttaa se, kuinka monta kertaa kukin yksilö toistuu analyysissä (eli milloin uusien yksilöiden löytyminen hiipuu). Tästä syystä epäonnistuneet analyysit lisäävät tarvittavien näytteiden kokonaismäärää.  

Näytteiden kerääjiä ohjeistetaan näytteenotossa hygieniasta ja käytettävistä menetelmistä, jotta näytteen laatu säilyisi mahdollisimman hyvänä. Joskus maastosta voi tulla kerätyksi myös muiden kuin kohdelajin ulosteita. Analyysissä voidaan erottaa toisistaan sudet, koirat ja niiden väliset risteymät yksilötasolla. Myös ketun, supikoiran ja kultasakaalin näytteistä onnistuu lajinmääritys, mutta jos näyte on peräisin jostain muusta lajista, analyysi epäonnistuu osittain tai kokonaan (=ei voida määrittää). 

Luotettavuuden parantamiseksi jokainen ulostenäyte analysoidaan kahdesti, minkä on todettu riittäväksi teknisten virhelähteiden minimoimiseksi. Mahdollisten kontaminaatioiden estämiseksi näytteet käsitellään tähän tarkoitukseen sopivassa niin sanotussa puhdastilassa. Lisäksi näytteiden ohessa ajetaan ns. negatiivisia kontrolleja, joiden avulla vierasperäisen DNA:n (tai kontaminaatioiden) aiheuttama virhemahdollisuus voidaan poissulkea. 

Luke on tehnyt karttapohjaisen verkkopalvelun, jossa esitetään DNA-analyysiin perustuvat susien yksilölliset tiedot (yksilöllinen tunnistetieto, sukupuoli, keräyspäivämäärä). Palvelussa on nähtävillä ulostekeräysten DNA-tuloksia vuodesta 2013 alkaen, jolloin Lounais-Suomessa tehtiin ensimmäiset ulostekeräykset. Yksilötiedot metsästetyistä ja poikkeusluvilla ammutuista, kuolleena löydetyistä ja pannoitetuista susista on viety palveluun vuodesta 2014 eteenpäin. 

Uusia yksilötunnistustuloksia päivitetään palveluun joitakin kertoja vuodessa. Yleensä kanta-arviossa mukana olevien DNA-näytteiden tulokset päivitetään palveluun tuoreeltaan kanta-arvion julkaisun yhteydessä. Vuonna 2025, jolloin kanta-arvioraportti julkaistaan poikkeuksellisesti syksyllä, DNA-tulokset julkaistiin jo kesäkuussa.