Metsänjalostuksesta lyhyesti

Geenivarat
Metsä ja metsätalous

Metsänjalostus hyödyntää luonnonmetsien parhaiden puiden perimää, jota valinnan, risteytyksen ja testauksen kautta rikastetaan sukupolvesta toiseen. Jalostuksella saavutetut tulokset siirtyvät metsätalouteen metsänviljelyn kautta. Nykyisin valtaosa metsänviljelyyn käytetyistä taimista kasvatetaan siemenviljelyksissä tuotetuista, jalostetuista siemenistä.

Metsänjalostus. Luonnonmetsästä viljelymetsäksi. Luonnonmetsänpuita ja niistä kerättyjä siemeniä ja varteoksia. Jalostussyklin tuottamaa aineistoa massalisäykseen siemenviljelykseen: varte, käpy ja siemeniä sekä kasvulliseen lisäykseen: alkioita petrimaljalla. Taimitarha ja taimia. Viljelymetsä.
Kuva: Dorota Paczesniak

Miksi metsänjalostusta tehdään?

Metsänjalostuksen tavoitteena on parantaa metsänviljelyssä käytettävän siemen- ja taimiaineiston ominaisuuksia; kasvua ja puuntuotosta, puumateriaalin laatua sekä ilmaston- ja tuhonkestävyyttä. Metsänjalostuksen tulokset hyödynnetään metsänviljelyssä.

Mistä metsänjalostus Suomessa alkoi?

Metsänjalostus käynnistyi Suomessa Metsäpuiden rodunjalostussäätiön (Metsänjalostussäätiö) perustamisesta vuonna 1947. Puiden pitkän sukupolviajan johdosta metsänjalostus on hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Sitä toteutetaan valtakunnallisten metsänjalostusohjelmien mukaisesti.

Miten metsäpuita jalostetaan?

Metsänjalostuksessa käytetään perinteisiä kasvinjalostuksen menetelmiä, joita ovat valinta, risteyttäminen ja testaus. Yhdessä ne muodostavat jalostussyklin, jossa edulliset perintötekijät rikastuvat sukupolvesta toiseen.

Mitä ovat genomiset menetelmät metsänjalostuksessa?

Metsägenomiikalla tarkoitetaan puiden koko perimän laajuisen tiedon käyttöä metsäntutkimuksessa. Metsänjalostuksessa genomisia menetelmiä ollaan ottamassa käyttöön. Ala on kehittynyt vauhdikkaasti viime vuosina.

Mitä puulajeja jalostetaan?

Pitkäntähtäimen jalostusta tehdään tärkeimmillä kotimaisilla pääpuulajeillamme, männyllä, kuusella ja rauduskoivulla. Suppeammassa laajuudessa jalostetaan myös arkangelinlehtikuusta, tervaleppää ja hybridihaapaa.

Miten jalostettua metsänviljelyaineistoa tuotetaan?

Jalostettua aineistoa tuotetaan metsänviljelyyn siemenviljelyksillä tai kasvullisesti lisäämällä. Siemenviljelmillä syntyy valittujen puiden risteytymisen tuloksena suvullisesti uusi sukupolvi.

Kasvullisessa lisäyksessä yksilöitä monistetaan eli kloonataan sellaisenaan. Kasvullista lisäystä tehdään nykyisin solukkoviljelymenetelmillä, joita ovat mikrolisäys lehtipuilla ja alkiomonistus kuusella.

Miten valitaan oikea siemenalkuperä?

Metsänviljelyssä on tärkeätä käyttää viljelypaikan ilmasto-oloihin sopeutuneita siemenalkuperiä. Siitä syystä siemenviljelyksille on määritetty maantieteellisesti rajatut käyttöalueet, jotka löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Viljelypaikalle parhaiten sopivan aineiston valinnassa auttaa Luonnonvarakeskuksen Vilpas-sovellus.

Mistä tietää, ovatko taimet jalostettuja? Miten yleisesti jalostettua aineistoa käytetään?

Taimietiketistä käy ilmi, onko kyseinen taimierä kasvatettu jalostetusta siemenviljelyssiemenestä vai metsikkösiemenestä. Lähes kaikki taimitarhakylvöihin käytetty siemen on nykyisin jalostettua eli tuotettu siemenviljelyksillä.

Mitä hyötyjä jalostettu aineisto tarjoaa?

Jalostuksella saavutettavista hyödyistä saadaan tietoa vertaamalla metsikkösiemenestä ja siemenviljelyssiemenestä kasvaneita puita koeviljelyksissä samoilla kasvupaikoilla. Tulokset perustuvat pääosin nuorissa, 15–25 vuoden ikäisissä koeviljelyksissä tehtyihin mittauksiin. Tulokset osoittavat selkeitä parannuksia saavutetun männyn, kuusen ja rauduskoivun kasvussa ja rungon laadussa.

Miten metsänjalostus varautuu ilmastonmuutokseen?

Metsäpuut sopeutuvat ilmaston muutokseen hitaasti luonnonvalinnan ohjaamina. Jalostuksella edulliset perintötekijät saadaan yleistymään ja levitettyä metsänviljelyyn nopeammin. Metsänjalostuksella parannetaan muuttuvassa ilmastossa tärkeitä ominaisuuksia, kuten laajaa ympäristöolojen sietokykyä sekä hyvää kasvua, elävyyttä, kestävyyttä erilaisille tuhoille.

Onko jalostettu metsänviljelyaineisto geneettisesti monimuotoista?

Metsäpuilla lajin sisäinen perinnöllinen monimuotoisuus mahdollistaa puulajin populaatioiden sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin. Myös viljelymetsissä tarvitaan perinnöllistä muuntelua, jotta vältytään muutamaan harvaan genotyyppiin mahdollisesti kohdistuvilta laajoilta tuhoilta, joita taudit, tuholaiset ja muuttuva ilmasto voivat aiheuttaa.

Miksi ja miten metsäpuiden geenivaroja suojellaan?

Metsäpuiden perinnöllinen monimuotoisuus mahdollistaa niiden sopeutumisen muuttuviin ympäristöoloihin ja on edellytys kestävälle metsätaloudelle, joten sen säilyminen pyritään turvaamaan pitkälle tulevaisuuteen. Geenivarojen suojelua toteutetaan geenireservimetsissä ja luontaisista esiintymistä kerätyllä materiaalilla perustetuissa kokoelmissa.