Hanke

Euroopan komissiossa astui voimaan toukokuun alussa 2019 delegoitu päätös elintarvikejätteen mittaamisesta (2019/1597, 2008/98/EY). Sen mukaan jäsenmaiden on raportoitava elintarvikejätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien.

Elintarvikejäte = syömäkelvoton (kuten luut ja hedelmien kuoret) ja syömäkelpoinen (ainakin alun perin) ruoka, mitä ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvokomponenttina.
Ruokahävikki = alun perin syömäkelpoinen ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvokomponenttina.

Keväällä 2018 alkaneessa Luken kolmivuotisessa hankkeessa (Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta) on rakennettu elintarvikejätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa. Hankkeessa on kehitetty työkaluja elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantaan ja tuotetaan yhden vuoden baseline-tiedot elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä koko elintarvikeketjussa. Pääpaino on syömäkelpoisessa ruokahävikissä, mutta myös syömäkelvottoman elintarvikejätteen määrää on seurattu.

 

Kuvassa 1 on  kuvattu valitut menetelmät ja otoskoot ketjun eri vaiheiden osalta. Hankkeen tuotosten pohjalta on jo lähtenyt käyntiin jatko-hanke (Elintarvike- ja hävikkiseuranta 2020), jonka pohjalta menetelmiä tullaan kehittämään ja otoskokoja täsmentämään.

Määrien lisäksi hankkeessa on tunnistettu keskeisiä keinoja vähentää elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä koko ruokaketjussa. Hankkeessa on järjestetty koko ruokaketjun kattava työpaja, perehdytty ison määrän tutkimuksia läpi ja tehty haastatteluja, joiden avulla pyritään luomaan kansallinen tiekartta ruokahävikin vähentämiseksi ja seuraamiseksi. Tiekartasta pyritään tekemään jatkuvasti päivittyvä työkalu, joka suuntaa hävikin vähentämistä mahdollisimman kustannustehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen suuntaan. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä EU-rahoitteisen Life IP Circwaste hankkeen kanssa. Tiekartan laadinnassa on otettu huomioon ruokahävikkivirrat ketjun eri osissa ja ketjun rajapinnoilla,  ruokahävikkiä vähentävät vapaaehtoiset keinot sekä lainsäädäntö. Tiekartan laadintaan on osallistunut koko elintarvikeala ja sen sidosryhmät, ja tavoitteisiin on pyritty sitomaan laajasti koko elintarvikeketju. Tiekartta on merkittävä myös komissiolle, sillä sen pohjalta komissio osaa arvioida elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämisen potentiaalin ja asettaa vähentämistavoitteet.

Kuva 2. Tiekarttatyön pohjalta on noussut kuusi eri keihäänkärkeä, joiden sisältöjä ja tavoitteita kehitetään kevään ja syksyn 2020 aikana. Tiekartta julkistetaan tammikuussa 2021.