Villisikakanta tammikuussa 2026

Suomessa oli tammikuun 2026 alussa arviolta 2380 (mediaani) villisikaa. Tammikuun alkuun sijoittuva arvio perustuu vuoden 2025 lopussa olleeseen jäävään kantaan.

Kanta-arvion 90 % todennäköisyysväli on 1893–3085 yksilöä, joten arvio sisältää epävarmuutta. Kannanarviointiin edelleen sisältyvien epävarmuustekijöiden takia, vuosittaiset luvut on nähtävä enemmän suuruusluokkaa kuvaavana kuin tarkan yksilömäärän antavana arviona. Malli päivittää aina myös edellisten vuosien kanta-arviot koko aikasarjan pituudelta. Vuosi 2021 oli kannan koon huippuvuosi, jolloin kannan keskimääräinen koko oli 2907 yksilöä. Vuoden 2025 alussa villisikakanta oli keskimäärin 2388 yksilöä. Kannan koko ei ole muuttunut viime vuodesta. 

Graafi: Villisikakanta on pysynyt viime vuoden tasolla.

Keskeinen tekijä suomalaisen villisikakannan kasvun hallinnassa on ollut metsästys. Tämän osoittaa se, että mallin mukaan ilman metsästystä villisikakannan vuosittainen kasvupotentiaali olisi ollut viime vuonna 50 % (90 % todennäköisyysväli: 34 %–68 %).

Malli tarjoaa myös tietoa suomalaisen villisikakannan populaatioparametreista. Mallin mukaan emakoista porsii keskimäärin 46 % (90 % todennäköisyysväli 40 %–51 %) ja keskimääräinen pahnuekoko on 3.9 (90 % todennäköisyysväli 3.5–4.4). Aikuisten villisikojen vuosittainen eloonjäämisaste viime vuonna oli 52 % (90 % todennäköisyysvälillä 42 %–61 %) ja porsaista selviytyi vastaavasti arviolta 51 % (42 %–60 %)

Kartta, alueellinen jakautuminen: Alueellisesti eniten villisikoja on edelleen Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomessa.