Menetelmäkuvaus: villisian kannanarviointi

Luonnonvarakeskus (Luke) otti vuonna 2021 käyttöön villisikakannan arvioinnissa mallin, joka arvioi kannan koon vuosittain koko seuranta-aikasarjan pituudelta. Malli mahdollistaa kirjallisuuteen perustuvan ennakkotiedon ja usean eri havaintoaineiston hyödyntämisen arvion muodostamisessa.  

Luotettava kanta-arvio luo pohjan villisikakannan hoidolle ja hallinnalle. Tietoa kannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti villisian aiheuttamien vahinkojen sekä eläintautiriskien arviointiin, joista Afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin. Villisian levinneisyys ja runsaustiedosta hyötyvät myös metsästäjät, riista-alan toimijat, tutkimuslaitokset sekä kaikki ne, joita ajankohtainen villisikatieto kiinnostaa.

Malli hyödyntää useita eri tietolähteitä: esiintyvyysarviot, havainnot ja saaliit sekä liikennevahinkotilastot yhdistettynä kirjallisuustietoon villisikakannan tuottavuudesta ja kuolleisuudesta. Erityisesti metsästäjien antamilla jäävän kannan arvioilla on iso merkitys. Lisäksi malli huomioi myös mahdollisen muuttoliikkeen Suomen rajojen yli.  

Oma riista -palvelun kautta saatava tieto saaliista, metsästäjien tuottamista alueellisista lukumääräarvioista ja havainnoista sekä Suurriistavirka-avun (SRVA) tapahtumista muodostavat villisikakanta-arvion keskeisen tausta-aineiston (Taulukko 1). 

Vuodesta 2016 alkaen hirvijahdin päättymisen yhteydessä kaikilta Oma riista -palvelua käyttäneiltä hirviseurueilta on kysytty arvioita villisikakannan koosta omalla metsästysalueellaan vuoden lopussa. Ilmoitettujen arvioiden vuotuinen summa on lähtökohta myös kannan alueellisen esiintyvyyden kuvaamiseen. 

Koska saalisilmoitus tuli pakolliseksi vasta elokuussa 2017, analyyseissä on käytetty saalistietoja vasta vuodesta 2018 alkaen. Saalisilmoituksien luotettavuutta lisää Ruokaviraston ja Suomen sikayrittäjien maksama näytepalkkio kaadetuista villisioista. 

SRVA-tapahtumia on hyödynnetty vuodesta 2017 alkaen, koska se on ensimmäinen kokonainen kirjaamisvuosi.

Villisian kanta-arvio perustuu Bayes-malliin, joka mahdollistaa sekä kirjallisuuteen perustuvan ennakkotiedon että useiden eri havaintoaineistojen hyödyntämisen arvion muodostamisessa. Koska menetelmässä yhdistetään useiden eri tietolähteiden informaatiota ja mallinnus kohdistuu kaikkiin seurantavuosiin (2016–>), se ei reagoi kovin voimakkaasti yksittäisiin poikkeaviin havaintoihin tai vuosiin. Tuloksena on synteesi, joka ilmaisee kannan koon mahdollisten arvojen todennäköisyydet kunkin vuoden aineistolla. Tämän jakauman mediaania voidaan pitää parhaana kompromissina kannan koosta kyseisenä vuonna. 

Lähestymistavaltaan malli vastaa pitkälti nykyisin käytössä olevaa Suomen hirvikannan arviointimenetelmää. Kun uutta aineistoa saadaan, myös edellisten vuosien kanta-arviot päivittyvät koko aikasarjan pituudelta joskus enemmän ja joskus vähemmän, samaan tapaan kuin hirvimallissa. Populaatiomallin tekninen kuvaus löytyy julkaisusta  Suomen villisikakanta tammikuussa 2024. 

Kannanarviointimallia kehitetään koko ajan malliin sisältyvien eri epävarmuustekijöiden pienentämiseksi. 

Uudet tulokset julkaistaan vuosittain helmikuussa.

Villisian kannanarvioinnin menetelmäkuvaus löytyy julkaisusta Suomen villisikakanta tammikuussa 2024.

Suomen hirvikannan arviointimenetelmä löytyy julkaisusta Hirvikannan seuranta Suomessa.