Usein kysyttyä koirasusista
Päivitetty 18.6.2025
Miten Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus toimivat, jos luonnossa epäillään olevan koirasusi?
Koirasusi on Suomessa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa myydä, ostaa, pitää hallussa tai päästää vapaaksi ympäristöön. Lain voimaantulon hetkellä elossa olevien lemmikki-koirasusien hallussapito on sallittua niiden luontaisen eliniän loppuun. Koirasusien pennuttaminen on kuitenkin kiellettyä. On erittäin tärkeää, että jos koirasusia löytyy luonnosta, ne poistetaan mahdollisimman pian. Poistaminen tehdään viranomaisten ohjauksessa. Suomen riistakeskus on ensimmäinen taho, johon ottaa yhteyttä, mikäli jollakin alueella epäillään olevan luonnossa koirasusi. Epäily voi herätä esimerkiksi poikkeavan käyttäytymisen tai ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Riistakeskus ottaa yhteyttä Lukeen ja koordinoi alueella tehostettua DNA-näytekeräystä. Suomen riistakeskus tai Luke toimittavat kerätyt näytteet analysoitavaksi.
Viime vuosina näytekeräystä epäillyn koirasuden perusteella on tehty kolmesti. Vuoden 2019 aikana näytekeräys järjestettiin Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueella. Alueelta kerätyt näytteet ovat olleet pienpetojen näytteitä. Vuoden 2021 aikana Ivalossa toteutettiin tehostettu näytekeräys. Kerättyjen näytteiden analysointi osoitti kyseessä olevan susi. Lappeenrannan Ylämaalta kerättiin näytteitä marras-joulukuussa 2022, ja näytteistä löydettiin koirasusia.
Tehostettua näytekeräystä toteutetaan aina tapauskohtaisen harkinnan pohjalta.
Kuinka paljon Suomesta tunnetaan luonnossa eläneitä koirasusia?
Kaikki tunnistetut koirasusiyksilöt vuodesta 2022 eteenpäin löytyvät kätevästi täältä: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/susi/koirasudet/taulukko-tunnistetuista-koirasusista. Alla olevaa sanallista kuvausta tunnistetuista koirasusiyksilöistä ei enää täydennetä.
Suomen luonnosta on 2000-luvulla todettu risteymiä: uros Juvalla 2005, uros ja sen pennut Kuhmossa 2010, pentue Parkanossa 2010. Kaikki näihin tapauksiin liittyneet yksilöt on poistettu.
Lappeenrannan Ylämaalta kerättyjen DNA-näytteiden perusteella on tunnistettu kaksi koirasutta talvella 2021–2022 ja kuusi koirasutta talvella ja keväällä 2022–2023. Maaliskuussa 2024 tunnistettiin yksi näistä koirasusista Haminassa kerätystä DNA-näytteestä ja toukokuussa 2024 se lopetettiin vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Lokakuussa 2024 Äänekoskella niin ikään vahinkoperusteisella poikkeusluvalla lopetetun yksilön todettiin olevan yksi näistä Ylämaalla vuonna 2022 tavatuista koirasusiyksilöistä.
Yksi koirasusiyksilön näyte kerättiin tammikuussa 2023 länsirannikolta Närpiöstä. Sukulaisuusanalyysit osoittavat sen olevan peräisin Ylämaan laumasta. Sama yksilö tavattiin niin ikään Närpiössä kerätyssä DNA-näytteessä vuotta myöhemmin, helmikuussa 2024. Marras-joulukuussa 2024 Miehikkälässä ja Luumäellä kerätyistä maastonäytteistä tunnistettiin kaksi uutta koirasusiyksilöä. Myös ne olivat sukua Ylämaan laumalle.
Joulukuussa 2023 Lappeenrannassa poliisin päätöksellä lopetettu yksilö osoittautui analyyseissa koirasudeksi. Huolimatta maantieteellisestä läheisyydestä se ei sukulaisuusanalyysien perusteella ollut sukua Ylämaan laumalle. Syksyllä 2024 kerätyistä DNA-näytteistä tunnistettiin kolme uutta koirasusiyksilöä: kaksi Lappeenrannan Joutsenossa ja yksi Haminassa. Nämä kolme olivat sukua keskenään sekä edellä mainitulle Lappeenrannassa lopetetulle koirasusiyksilölle.
Elokuussa 2024 Tohmajärvellä kaadettu yksilö osoittautui koirasudeksi.
Joulukuussa 2024 Kiteellä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla kaadettu yksilö osoittautui DNA-analyyseissa olevan koirasusi.
Helmikuussa 2025 Lappeenrannan Nuijamaalta kerätyistä näytteistä löydettiin kaksi uutta koirasusiyksilöä.
Huhtikuussa 2025 Lappeenrannassa Joutsenossa lopetettiin kolme koirasusiyksilöä.
Vanhan aineiston (2016–2022) uudelleenanalysoinnissa tarkemmalla menetelmällä (koirasusipaneeli) tunnistettiin viisi risteymää, jotka kaikki määritettiin toisen tai kolmannen polven takaisinristeymiksi suteen: naaras Pyhäjoella (näyte vuodelta 2016, analysoitu 2020), uros Tohmajärvellä (näyte vuodelta 2016, analysoitu 2020), kaksi urosta (vanhempi ja jälkeläinen) Raaseporissa (näytteet vuodelta 2016–2017, analysoitu 2023) ja uros Uudessakaupungissa (näyte vuodelta 2020, analysoitu 2023). Kaikki nämä ovat tiettävästi kuolleita.
Lisäksi Tuupovaarassa otettiin kiinni ja lopetettiin alkutalvella 2022 koirasudeksi osoittautunut yksilö, jolla oli kaulapanta ja joka oli käyttäytymiseltään kesy, vaikkakin arka.
Miten DNA-tulos ilmoitetaan rekisteriin, jos näyte on koirasudesta?
Jos näyte todetaan koirasuden näytteeksi, DNA-rekisteriin tulee tieto ”Koirasusi”. Alla esimerkkinä kuva Luonnonvaratieto.luke.fi-sivuston karttapalvelusta, jossa susien DNA-tulokset julkaistaan. Kuvassa on valittuna viime kauden (2021–2022) DNA-tulokset ja korostetun ruudun alueelta esimerkkinä kerättyjen kahden näytteen tiedot: toinen näyte oli koirasuden ja toinen suden.
Jos näyte on jonkun muun eläimen kuin suden tai koiran, onko vastaus silloin, ettei tulosta pystytty määrittämään?
Menetelmämme on suunniteltu tunnistamaan näytteestä ainoastaan suden, koiran ja koirasuden. Jos näyte on muun lajin, esimerkiksi ilveksen, ketun, supikoiran tai ahman, ei menetelmä pysty tunnistamaan lajia varmuudella. Silloin tulos on: ”Ei voi määrittää”.
Mitä näytteille tehdään? Etenkin niille näytteille, joissa tulosta ei voitu määrittää?
Ulostenäytteet, jotka on tunnistettu suden näytteiksi, säilytetään toistaiseksi Lukessa ja niitä käytetään mahdollisesti muihin tutkimustarkoituksiin, esimerkiksi ravintoanalyyseihin. Näytteet, joiden analyysi ei syystä tai toisesta onnistunut eli DNA:n laatu oli heikko tai kyseessä oli muu laji kuin susi, hävitetään varastointitilan rajallisuuden vuoksi muutaman vuoden kuluessa.
Montako koirasutta tunnistettiin keräyskausilla 2020–2021 ja 2021–2022?
Keräyskaudella 2020–2021 ei DNA-aineistossa havaittu yhtään koirasutta. Keräyskaudella 2021–2022 havaittiin kaksi koirasutta Ylämaan laumassa. Tarkemmat tiedot löytyvät kanta-arviosta: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2022
Miksi väitetään, että Suomen luonnossa elää todellista enemmän koirasusia?
Julkisuudessa on esitetty väitteitä koirasusien kokonaismäärästä. Usein keskusteluun nousevat myös lemmikkeinä olevat koirasudet. Lisäksi huolta aiheuttaa se, että lemmikkikoirasusia olisi päässyt karkuun tai vapautettu, ja ne olisivat risteytyneet susien kanssa. Havaittujen susien ulkonäöstä tehdään monenlaisia tulkintoja, vaikka todellisuudessa suden turkin väri voi vaihdella. Suden ulkomuoto vaihtelee sen mukaan, onko sillä kevät- vai talvikarva. Hieman erinäköiset sudet eivät siis automaattisesti ole koirasusia. Susikantaa seurataan intensiivisesti, joten tuoreet, ensimmäisen sukupolven risteymät saadaan nopeasti kiinni.
Voiko analyysiä huijata sekoittamalla suden ja koiran jätöksiä, jotta tulos olisi koirasusi?
Ei voi. Silloin kyseessä on ns. ristikontaminaatio ja näytteessä näkyvät sotkeutuneena kahden eri eläimen DNA-profiilit, joten tulokseksi tulee ”ei voi määrittää”. Samalla tavoin käy, vaikka kyseessä olisi kahden samankin lajin yksilön näytteiden ristikontaminaatio.
Entä sellaisten koirien jätökset, joiden perimässä on risteytetty useiden sukupolvien ajan sutta ja koiraa, ja näitä risteymiä on myös paritettu keskenään?
Luken käyttämä koirasusipaneeli on suunniteltu siten, että se tunnistaa selkeästi koiran ja suden suorat jälkeläiset koirasusiksi. Myöhemmissä risteytyksissä takaisin koiraan tulos näkyy koiran kaltaisena risteymänä tai koirana. Puhdasrotuiset saarlooswolfhondit ja československý vlčiakit pystytään tunnistamaan analyysissä.
Susikannan seurannassa käytetään tukena myös maastohavaintoja ja tietoa sukulaisuussuhteista. Jos lemmikit pysyvät ihmisen seurassa ja niitä ei päästetä hallitsemattomasti luontoon, ei ole riskiä, että epäiltäisiin niiden olevan luonnoneläimiä tai tulkittaisiin niiden olevan osa luonnossa elävää susikantaa. Susien DNA-keräyksessä tavataan usein myös yksittäisiä koirien näytteitä. Nekin tulkitaan ihmisen seuralaiseksi, paitsi jos niiden todettaisiin jälkien perusteella liikkuvan suden tai susilauman kanssa. Tällaisia tapauksia ei kuitenkaan ole tavattu Suomessa.
Alla olevat kysymykset ja vastaukset liittyvät vuonna 2021 julkaistuun tutkimukseen:
Kysymykset ja vastaukset tehty 29.4.2021, jolloin julkaistiin uutinen: Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotti DNA-analyysimenetelmien kehittämisestä.
Kuinka monta vanhaa DNA-näytettä analysoitiin uudestaan? Miksi juuri nämä näytteet valittiin?
Oulun yliopiston tutkimuksessa analysoitiin Suomesta yhteensä 61 kappaletta susista otettuja näytteitä. Suomesta toimitettiin näytteitä muun muassa metsästetyistä susista, museosusista ja tunnetuista koirasusista.
Aikaisempien tunnettujen risteymätapauksien lisäksi tässä tutkimuksessa oli mukana kaksi risteymiksi paljastunutta yksilöä, jotka oli aiemmassa Turun yliopiston analyysissä määritelty susiksi, mutta joiden DNA-tulos poikkesi keskimääräisestä sudesta. Näytteet haluttiin ottaa uudelleen tarkasteluun koirasusien tarkempaan tunnistamiseen kehitetyllä menetelmällä.
Kustakin eläimestä määritellään DNA:n perusteella todennäköisyydet sille, onko eläin koira, susi vai koirasusi. Todennäköisyys ilmaistaan prosentteina.
Turun yliopiston mikrosatelliittianalyysissä kahdesta näytteestä oli todettu, että eläin on 80 % todennäköisyydellä susi. Todennäköisyys on edelleen korkea, mutta keskimäärin eläimet pystytään määrittelemään susiksi 95 % todennäköisyydellä. Todennäköisyys sille, että eläimet ovat koiria tai koiran ja suden risteymiä oli alhainen.
80 % todennäköisyys ei tarkoita sitä, että eläimen perimästä osa olisi suden perimää ja osa koiran. Todennäköisyys kuvaa sitä, kuinka samankaltainen yksilö on perimältään verrattuna muihin susiin. Mikrosatelliittianalyysin vertailuaineistossa on suomalaisten susinäytteiden lisäksi lajitunnistusta varten näytteitä myös koirista.
Miksi eläimet oli luokiteltu aiemmin susiksi?
Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskus tuotti vuoteen 2022 asti Lukelle kannanarvioinnissa käytettävän DNA-analyysin. Tämä mikrosatelliittianalyysi, joka perustuu 17 käytettyyn markkeriin, on aikaisemman tutkimustiedon perusteella tunnistanut pääosin luotettavasti toisistaan suden, koiran ja suden ja koiran risteymän (F1) sekä ensimmäisen polven takaisinristeymät (F1 x susi) (kuva 1).
Nyt tehdyn koirasusien tunnistamiseen keskittyvän SNP-analyysin tulos osoittaa, että myös toisen polven takaisinristeymä (kuva 1) tai sitä vanhempien risteymien tunnistamisessa voi esiintyä haasteita, jos käytetään pelkästään mikrosatelliittianalyysiä.
SNP-analyysin ja koirasusipaneelin hyödyntäminen Lukessa suden kannanseurannassa?
Vuonna 2021 valmistunut tutkimus osoittaa SNP-menetelmään pohjautuvan analyysin ja erillisen koirasusipaneelin edun risteymien tunnistamisen tarkkuuteen. SNP-analyysiä ei ole voitu käyttää aikaisemmin kannanseurannassa, sillä Lukella ei ole ollut käytettävissä SNP-analyysiin tarvittavaa erikoislaitteistoa. Lisäksi koirasusipaneeli on vasta nyt tieteellisen artikkelin myötä laajasti testattu ja havaittu toimivaksi. Lukeen on vastikään hankittu maa- ja metsätalousministeriön tuella analyysilaitteisto, jolla on mahdollista tehdä SNP-analyysejä. Vuoden 2022 kanta-arvioon tuleva aineisto analysoidaan sekä SNP- että mikrosatelliittianalyyseillä. Samaan aikaan myös koirasusipaneeli otetaan käyttöön kannanarvioinnin rutiinimenetelmäksi. Tämä tarkoittaa, että myös uudet maastosta kerättävät DNA-näytteistä tunnistettavat yksilöt tarkistetaan koirasusipaneelin avulla. Uuden menetelmän avulla jätöksen jättäneen eläimen laji saadaan tietää aiempaa tarkemmin ja nopeammin. Näin voidaan reagoida nopeasti, jos luonnosta löytyy koirasusia.
Mitä aiempina talvina kerätyille ja muille vanhoille DNA-näytteille tapahtuu?
Vuosien 2016—2021 aikana kerätyistä näytteistä otetaan koirasusipaneeliin analysoitavaksi ne sudet, jotka voivat olla vielä elossa. Tätä vanhemmista näytteistä analysoidaan uudelleen ne yksilöt, jotka voivat olla elossa olevien susiyksilöiden vanhempia.
Ovatko mikrosatelliittimenetelmällä tutkitut DNA-tulokset epäluotettavia?
Analyysimenetelmät on valittu sen hetken parhaimman tutkimustiedon mukaan. Mikrosatelliittimenetelmä antaa todennäköisyyden sille, onko eläin koira, susi vai koiran ja suden risteymä. DNA-tuloksista tunnistetaan luotettavasti yksilöt. Jatkossa osataan tarkastella kriittisemmin risteymien määrittelyyn liittyviä tuloksia niiden yksilöiden osalta, joiden tulos poikkeaa keskimääräisestä suden profiilista. Susi, koira, suden ja koiran väliset suorat risteymät (F1) ja ensimmäisen polven takaisinristeymät voidaan luotettavasti erottaa mikrosatelliittianalyysillä. Sen sijaan nyt kehitetyn koirasusipaneelin antamat analyysitulokset kertovat, että mikrosatelliittianalyysi ei kykene täysin luotettavasti tunnistamaan toisen polven takaisinristeymiä suteen. Toisen polven takaisinristeymällä tarkoitetaan sitä, että suden ja koiran jälkeläinen (F1) risteytyy suden kanssa, ja niiden jälkeläinen vielä risteytyy suden kanssa.