Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kirjanpainajan pääparveilu oli maltillista alkukesällä 2025. Heinä-elokuuhun osunut hellejakson myötä parveilu runsastui ainoastaan eteläisessä Suomessa. Kirjanpainajaesiintymät vähenivät edellisvuodesta.
Metsäkeskukselle hyönteistuhon vuoksi tehtäviä hakkuita ilmoitettiin 40 % vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikka loppukesän helteet vilkastuttivat kirjanpainajia, kesä oli suotuisa kuusien kasvattajille.
Metsäkeskus ohjeisti keväällä, että yksittäisten puiden kaarnakuoriaisvahinkoja ei ilmoitettaisi niin sanottuna tuhohakkuuna. Tämä on voinut osaltaan vähentää ilmoituksia hyönteistuhohakkuista, mutta myös parveiluhavaintojen perusteella puustotuhot ovat olleet laskusuunnassa.
Vaikka VMI14:n lisääntyneet havainnot vaikuttavat ristiriitaisilta verrattuna parveilunseurantaan ja tuhohakkuisiin, on huomioitava, että VMI:ssä kirjattavat kirjanpainajaesiintymät ovat pääosin aiempina vuosina syntyneitä (kuva 2).
Kesän 2025 hyönteistuhot voivat näkyä metsissä viiveellä sääolosuhteista ja vuodesta riippuen. Tällöin ilmoitukset tilastoituvat seuraavalle vuodelle. Alkuvuodesta 2026 (1.1.-13.3.2026) ilmoituksia on tullut jo 469 hehtaaria, kun niitä edellisvuonna vastaavaan aikaan oli 534 hehtaaria.
Kirjanpainajien niin sanottu riskiraja on 15 000 pyydystettyä kuoriaista kolmen pyydyksen ryhmästä. Tämä ylittyi vasta elokuun puoliväliin mennessä ja ainoastaan neljällä seuranta-alalla. Näistä kaksi sijaitsi Kymenlaaksossa ja kaksi Uudellamaalla. Eniten kirjanpainajia pyydystettiin Hyvinkäällä sijainneella seuranta-alalla (20 700 kirjanpainajaa).
Metsäkeskuksen vastaanottamien metsänkäyttöilmoitusten perusteella hyönteistuhohakkuut painottuivat Uudellemaalle (347 hehtaaria), Etelä-Karjalaan (299 hehtaaria) ja Kymenlaaksoon (237 hehtaaria) ja Pirkanmaalle (219 hehtaaria).
VMI-koealojen havainnot sijaitsevat alueellisesti samoilla seuduilla, joista Metsäkeskus saa ilmoituksia hakkuuaikomuksista hyönteistuhojen perusteella (Kuva 2).
Kirjanpainajariskin jääminen alhaiseksi johtui pääosin kesän 2025 sääolosuhteista. Kirjanpainajan pääparveilun ajankohta touko-kesäkuu oli tavanomaista viileämpi. Kesän lämmin jakso alkoi vasta heinäkuun puolivälissä, joka on kirjanpainajan lisääntymisen kannalta Suomen oloissa liian myöhäinen ja jo elokuussa seurasi viileämpi jakso.
Kirjanpainajan metsätaloudelle aiheuttamaan riskiin vaikuttaa paikallisen kirjanpainajankannan koko sekä heikentyneen puuston eli kirjanpainajan lisääntymismateriaalin määrä alueella. Näihin molempiin vaikuttavat aiemmat ja kuluvan kesän sääolot.
Lämpimässä kirjanpainaja kehitys munasta aikuiseksi nopeutuu. Puiden puolustuskyky heikkenee, kun puut altistuvat vedenpuutteelle ja paahteelle. Sään ääriolot, myrskytuulet sekä kuivuus- ja hellejaksot suosivat kirjanpainajaa, sillä ne tarjoavat kirjanpainajalle lisääntymisalustan.
Metsätaloudelle haitallisten hyönteisten, kuten kirjanpainajan kannat, pyritään pitämään alhaisella tasolla vähentämällä niille sopivaa lisääntymismateriaalia metsistä. Laki metsätuhojen torjunnasta säätää kuusipuutavaraan poiskuljetuksen vaatimuksista ja aikarajoista.
Kuusipuutavaraa ei pidä varastoida metsässä tai välivarastossa siten, että puutavaraan iskeytyneet haitalliset hyönteiset voisivat levitä lähipuustoon. Kun metsässä on yli kymmenen kuutiometriä tuoretta vahingoittunutta rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 cm kuusipuuta, ne on poistettava metsästä tai käsiteltävä laissa listatuin keinoin annettujen aikarajojen puitteissa.
Kesäaikaisissa hakkuissa kuusipuutavara on kuljetettava pois 30 päivän sisällä hakkuusta. Kymmentä kuutiota pienemmät vahingoittuneet puuryhmät tai yksittäiset puut eivät aiheuta merkittävää tuhoriskiä ympäröivällä puustolle eikä niitä ole syytä poistaa. Pieni määrä vahingoittunutta puuta voi edesauttaa kirjanpainajien vihollisten elinolosuhteita.
Vanhat kuolleet kuuset eivät aiheuta tuhoriskiä, mutta suuret, tuoreet ryhmät kirjanpainajan tappamia kuusia voivat kertoa jäljellä olevien kuusten alttiudesta kirjanpainajalle. Vuonna 2025 Metsäkeskus viestitti paikoin osalle yksityisistä metsänomistajista puuston kuolleisuudesta, jotka havaittiin kaukokartoittamalla. Metsäkeskus neuvoi tarkastamaan tilanteen kuolleiden puiden lähiympäristössä mahdollisen hyönteistuhoriskin arvioimiseksi.
