Porkkanan rikkakasvien torjunta

Porkkana kilpailee rikkakasvien kanssa erittäin heikosti hidaskasvuisuutensa ja heikon peittävyytensä takia. Tehokas rikkakasvien torjunta on siten koko viljelytuloksen kannalta ratkaisevan tärkeää. 

Torjunnan suunnittelussa kannattaa painottaa jo esikasveilta tapahtuvaa rikkakasvintorjuntaa. Myös rikkakasvihavainnot viljelijän tulisi tehdä jo porkkanaa edeltäviltä viljelykasveilta, jotta torjuntamenetelmän valinta olisi oikea rikkakasvilajistoon nähden. Muistiinpanoista saadaan tukea, kun suunnitellaan seuraavan kasvukauden rikkakasvitorjuntaa.

Integroidussa rikkakasvien torjunnassa hyödynnetään monipuolisesti eri rikkakasvien torjuntamenetelmiä. Kemiallista torjuntaa pyritään korvaamaan mahdollisuuksien mukaan harauksilla, multaamalla ja viljelykierron avulla tai jopa liekittämällä.

Rikkakasvien liekitys on luomuviljelyssä käytetty torjuntamenetelmä, mutta sitä voidaan toki käyttää myös tavanomaisessa viljelyssä, jos herbisidien käyttöä halutaan vähentää. Porkkanan hidas taimettuminen antaa hyvän mahdollisuuden torjua rikkakasveja liekittämällä ennen viljelykasvin taimettumista. Liekitys kohdennetaan vain penkin päälle tai rivin kohdalle nestekaasun säästämiseksi. Rikkakasvit liekitetään yleensä juuri ennen viljelykasvin taimettumista. 

Kasvukauden aikana tarvitaan rikkakasvitilanteen mukaan useita harauksia, jolloin rikkakasvit torjutaan penkkien sivuilta ja väleistä. Kasvustoharsojen alla myös rikkakasvien kasvu on nopeampaa kuin ilman harsoa olevissa kasvustoissa. Haroissa käytettävät terät, harjat ja multaimet sovitetaan kulloisenkin tilan viljelymenetelmään soveltuviksi. Porkkanarivejä on myös mullattava vähintään kerran kasvukaudessa estämään kannan vihertyminen, jolloin samalla voidaan harata ja mullata myös penkin sivulla ja penkkien väleissä kasvavat rikkakasvit.  

Kestorikkakasvien torjunnan lähtökohtana kannatta pitää sitä, että ne olisi hävitetty pellosta mahdollisimman vähiin jo esikasvien viljelyn yhteydessä. Juolavehnän torjuntaan löytyy kuitenkin useita kemiallisia vaihtoehtoja porkkanan viljelyvuonnakin.

Tavanomaisessa viljelyssä sallittujen rikkakasvien torjunta-aineiden eli herbisidien yksittäisellä, perättäisellä, jaetulla käytöllä tai tankkiseoskäytöllä saadaan useimmiten hyvä torjuntatulos. Viljelykiertoa ja rikkakasvien torjuntaohjelmia suunnitellessa pitää huomioida myös tiettyjen herbisidien käyttöä koskevat käytön rajoitukset. Usein saman tehoaineen käyttö peräkkäisinä vuosina on kielletty tehoaineiden hitaan hajoamisen vuoksi. Lisäksi pohjavesirajoitukset tai vesistörajoitukset rajoittavat joidenkin valmisteiden valintaa.

Pellon maalaji tulee ottaa huomioon torjuntastrategioissa. Monet porkkanalle hyväksytyt herbisidit vaikuttavat rikkakasveihin sekä maan että lehtien kautta. Multamailla tehoaineet sitoutuvat kuitenkin tiukasti maan orgaaniseen ainekseen eivätkä silloin vaikuta rikkakasveihin. Siksi multamailla herbisidistrategioiden tulee perustua lehtivaikutukseen eli jo taimettuneiden rikkakasvien torjuntaan. Pienet rikkakasvit kuolevat pienemmillä herbisidiannoksilla kuin isot. 

Herbisidejä yhdistellään käyttöohjeiden puitteissa rikkakasvien määrän, lajiston ja kehitysasteen ja ruiskutusolosuhteiden mukaan. Tankkiseokset antavat usein parhaan ja laajimman tehon rikkakasveihin, mutta ne vioittavat helposti myös porkkanaa, joten erityisesti tankkiseoksissa käyttömäärien tulee olla pieniä. Porkkanalle hyväksyttyjä herbisidejä saa käyttää yhdellä tai useammalla seuraavista ajankohdista.

1. ruiskutus ennen porkkanan taimettumista (multamailla vain jos rikkakasveja taimettuu ennen porkkanaa)
2. ruiskutus, kun porkkanassa on 0,5 – 1 kasvulehteä
3. ruiskutus, kun porkkanassa on 1½ - 2 kasvulehteä
4. ruiskutus (tarvittaessa) erityisesti multamailla, kun porkkanassa on 3–4 kasvulehteä  

Herbisidikäsittelyjen jakaminen useampaan torjuntakertaan antaa joustavuutta rikkakasvien torjuntaan. Pienet käyttömäärät ovat hellävaraisia porkkanalle, mutta tällöin rikkakasvit on torjuttava pieninä. Hietamailla tarvitaan yleensä 2–3, multamailla 3–4 ruiskutusta siemenrikkakasvien torjumiseksi.

Kasvinsuojeluainevalikoima muuttuu jatkuvasti, ja erityisesti vihanneksille muutoksia voi tulla myös ns. Minor Use -lupien eli käytön laajennusten kautta. Niitä voidaan myöntää pienen viljelyalan kohteisiin, eli käytännössä useimpiin vihannesviljelyn kohteisiin. Minor Use -lupa tarkoittaa, että kyseistä käyttökohdetta ei paineta valmisteen myyntipäällykseen, ja että tässä käyttötarkoituksessa valmisteen käytöstä ja sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista vastaa vain viljelijä. Kaikki Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluainevalmisteet, niiden käyttöohjeet (myös Minor use -käyttöohjeet) ja käytön rajoitukset voi tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteri Kemidigistä: www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku 

Paras rikkakasvien ruiskutussää on yleensä aamulla, kun ilman suhteellinen kosteus on vielä korkea viileän yön jäljiltä. Myös ilta ja tyyni pilvipoutainen päivä tulee kyseeseen ruiskutushetkeä valittaessa. Hellepäivä on ruiskutukseen sopimaton.

Sade tunnin sisällä ruiskutuksesta huuhtoo ruiskutetta pois lehdiltä ja vie osan lehtivaikutuksesta. Rankka sade saattaa uittaa tehoaineen porkkanan juuristokerrokseen ja vioittaa porkkanan taimia. Kostea maa ruiskutettaessa edistää rikkakasvihävitteiden tehoa erityisesti vähämultaisilla kivennäismailla. Kostea maa nostaa myös ilmankosteutta, mikä edistää rikkakasvihävitteiden tehoa myös lehtien kautta.

Ruiskutuksessa muistettava 

• Tunnista rikkakasvit ja valitse torjunta-aineet niiden mukaan
• Huomioi joidenkin valmisteiden varoajat
• Ota huomioon maalaji, maan kosteustilanne ja sääolosuhteet. Älä ota yliannostusriskejä
• Pidä ruisku ja suuttimet hyvässä kunnossa
• Pese ruisku huolellisesti ruiskunpesuaineella erityisesti viljojen pienannosherbisidien käytön jälkeen
• Käytä hengityssuojaimia ruiskutustyössä
• Ole liikkeellä ajoissa, älä myöhästy!
• Jaetulla käsittelyllä pääset yleensä hellävaraisempaan ja parempaan torjuntatulokseen
• Tarkkaile torjuntatulosta ja tee muistiinpanoja 

Rikkakasvien havainnoinnissa voidaan käyttää apuna ns. ruiskutusikkunoita, joista tunnistetaan lohkon yleisimmät rikkakasvilajit, jotta niihin parhaiten tehoavat hävitteet ja annokset voidaan valita. Ruiskutusikkunaksi käy esim. ikkunaruutu tai kasvuharson kappale, jotka aikaistavat sopivasti rikkakasvien taimettumista muuhun pellon pintaan nähden, jolloin jää aikaa tarkistaa torjunta-ainevarasto ja tehdä tarvittavat täydennykset ja ruiskutus ajoissa.

Juolavehnä tulisi hävittää porkkanamaasta jo ennen porkkananviljelyä. Siemenrikkakasvien torjuntaan tarkoitetut herbisidit tai haraukset eivät tehoa juolavehnään. Markkinoilla on kuitenkin joitakin valikoivia juolavehnähävitteitä, joita voi käyttää porkkanakasvustoon ja jotka ovat porkkanalle hyvin hellävaraisia. Niitä suositellaan käytettäviksi juolavehnän 3–5-lehtiasteella, kun sää on lämmin ja ilmankosteus korkea. Hyvissä olosuhteissa ne tappavat juolavehnän juurineen.