Ilveskannan kehitys ja tila Suomessa vuonna 2025

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Ilveskanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Ilveksen kanta-arvio tuotettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokonaisuutenaan populaatiomallilla poronhoitoalueen ulkopuolelle. Poronhoitoalueen arvio tuotettiin samalla menetelmällä kuin aiempina vuosina.

Mallin avulla tuotettu arvio ilveskannasta poronhoitoalueen ulkopuolelle:

Syksyllä 2024 ilveksiä oli yhteensä 2578–3221 (90 % todennäköisyysväli), todennäköisin määrä 2882 yksilöä. Ilvespentueita oli 492–608 (90 % todennäköisyysväli), todennäköisin lukumäärä oli 547. Pentueeseen kuuluu emo ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu.
Ilveskanta kasvoi noin 21 % edellisvuodesta eli syksystä 2023, jolloin ilveksiä oli 2116–2670 (90 % todennäköisyysväli), todennäköisin yksilömäärä 2381.
Ennuste ilvesten lukumäärästä syksylle 2025 ennen metsästyskautta 2025/2026 on 3125–3892 (90 % todennäköisyysväli) ilvestä. Todennäköisin lukumäärä on 3485 ilvestä.
Mallin tuottamat luvut eivät ole vertailukelpoisia aiemmissa kanta-arvioissa julkaistuihin lukuihin.

Kannan kasvu on ollut aiempaa nopeampaa viimeisen kahden vuoden aikana, koska metsästysverotus on ollut vähäistä.

Graafi osoittaa, että ilvesten määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2018 alkaen ja pari viimeistä vuotta nopeasti.

Kuva: Kuvaaja esittää ilvekannan kehityksen poronhoitoalueen ulkopuolella vuodesta 1998 alkaen. Kuvaajan luvut on päivitetty uudella mallilla takautuvasti. Tämän tuottamat luvut eivät ole vertailukelpoisia aiemmissa kanta-arvioissa julkaistuihin lukuihin. Tarkkoja lukuja pääsee tarkastelemaan Luonnonvaratietopalvelun kuvaajasta.

Kannan kehitys poronhoitoalueella

Kartta osoittaa, että ilvespentueet ovat sijoittuneet poronhoitoalueella sen eteläreunaan. — Kartta. Tassuhavaintojen (1.9.2024–28.2.2025) perusteella määritellyt ilvespentueet poronhoitoalueella. Kartta: Luke

Arvio poronhoitoalueen ilveskannasta vuonna 2024 on tuotettu vanhalla menetelmällä. Poronhoitoalueella havaittiin 18–28 ilvespentuetta, ja ilvesten kokonaismääräksi ennen metsästyskautta 2024/2025 arvioitiin 136–220 yksilöä. Ennen metsästyskauden 2023/2024 alkua poronhoitoalueella oli vähintään 7 pentuetta ja 60 ilvestä, joten kasvu on ollut merkittävää.

Metsästyskaudella 2024/2025 poronhoitoalueelta on raportoitu poistetun vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla 80 (Suomen riistakeskus) ilvestä, joista Luken tutkimusten mukaan 16 oli lisääntyviä naaraita.

Ennuste ilveskannan tilasta riistakeskusalueittain poronhoitoalueen ulkopuolella

Syksyn 2025 ilveskannan ennustettu yksilömäärä on jaettu riistakeskusalueille sen perusteella, kuinka paljon ilvespentueita havaittiin eri alueilla vuonna 2024. Tämä tarkoittaa, että jos jollakin alueella havaittiin esimerkiksi 15 % kaikista pentueista vuonna 2024, kyseiselle alueelle on kohdistettu myös noin 15 % koko maan ennustetusta ilvesmäärästä vuodelle 2025 (Taulukko 1).

Luvut on tuotettu populaatiomallilla eivätkä ole suoraan verrannollisia aiempina vuosina raportoituihin lukuihin.

Aluekohtaisia arvioita ilveskannan kehityksestä pitkällä aikavälillä ei tässä vaiheessa pystytä mallilla tuottamaan.

Taulukko 1. Ilvesten ennustettu määrä riistakeskusalueittain poronhoitoalueen ulkopuolella syksyllä 2025 ennen metsästyskauden 2025/2026 alkamista. Aluekohtaisten ilvesmäärien summa poikkeaa hieman kokonaisyksilömäärän ennusteesta koko Suomessa. Tämä johtuu siitä, että mediaanien summa ei yleensä ole aivan sama kuin kokonaissumman mediaani.

Riistakeskus aluetoimisto	Ennusteen mediaani	90 % todennäköisyysväli
Etelä-Häme	231	209 – 262
Etelä-Savo	345	311 – 392
Kainuu poronhoitoalueen ulkopuolella	150	131 – 174
Keski-Suomi	263	236 – 300
Kaakkois-Suomi	284	257 – 324
Lappi poronhoitoalueen ulkopuolella	39	34 – 46
Oulu poronhoitoalueen ulkopuolella	274	246 – 312
Pohjanmaa	89	76 – 104
Pohjois-Häme	238	215 – 271
Pohjois-Karjala	260	231 – 298
Pohjois-Savo	351	316 – 404
Rannikko-Pohjanmaa	132	119 – 150
Satakunta	274	248 – 310
Uusimaa	267	240 – 304
Varsinais-Suomi	231	209 – 262

Aineisto ja menetelmät

Metsästysvuonna 2024–2025 havaintoja ilvespentueista tallennettiin Tassu-järjestelmään noin 4830. Näistä 68 havaintoa tallennettiin poronhoitoalueelle. Kokonaismäärä on 24 % enemmän kuin metsästysvuonna 2023–2024 (noin 3890 havaintoa), mutta 18 % vähemmän kuin metsästysvuonna 2022–2023 (noin 5700 havaintoa).

Nyt käyttöön otetulla uudella mallilla pyritään entistä luotettavampaan kanta-arvioon. Verrattuna vanhaan menetelmään uusi populaatiomalli hyödyntää laajempaa aineistopohjaa (useat havaintoaineistot ja -aikasarjat, kirjallisuuteen perustuva ennakkotieto) ja huomioi ilveksen lisääntymisbiologian yksityiskohtaisemmin. Tämän ansiosta se ei ole yhtä herkkä esimerkiksi havainnointiaktiivisuuden ja -olosuhteiden vuosittaisille vaihteluille. Aikaisempi menetelmä tarkasteli kannankokoa ainoastaan kutakin kanta-arviovuotta koskevan aineistojakson pohjalta, eikä takautuvaa arvioiden päivittymistä tapahtunut. Luke kehittää edelleen uutta mallia ja laatii menetelmästä tieteelliseen vertaisarviointiin menevän julkaisun.

Uudella kanta-arviomallilla tuotettiin arviot myös takautuvasti muille vuosille, eivätkä vanhat kanta-arviot ole suoraan vertailukelpoisia nykyisen mallin antamiin arvioihin ilveskannan suuruudesta.