Menetelmäkuvaus – ilveskanta poronhoitoalueen ulkopuolella

Luonnonvarakeskus (Luke) otti vuonna 2025 käyttöön uuden menetelmän ilveskannan arviointiin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Arvio tehtiin ensimmäistä kertaa mallinnuksen avulla. Poronhoitoalueella käytössä on sama menetelmä kuin aiempina vuosina.

Tämä menetelmäkuvaus kertoo mallinnukseen pohjautuvasta kannanarvioinnista.

Ilveskannan arvioinnissa hyödynnetään useita eri aineistoja. Näitä ovat pentuehavainnot, metsästyssaaliiseen liittyvät tiedot, riistakolmioaineisto sekä Suomen riistakeskuksen ylläpitämä kuolleisuustilasto. Lisäksi käytetään soveltuvin osin Luken muuta ilveksen kannanarviontiin ja tutkimukseen liittyvää aineistoa.  

Kanta-arviomallissa käytetään vuodesta 1998 alkaen kertyneitä aineistoja. Malli hyödyntää myös tutkimustietoa Fennoskandian ilvespopulaatioista sekä asiantuntijatietoa.   

Tassu-järjestelmään tallennettuja ilvespentuehavaintoja (emo ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu) käytetään pohjana pentuemäärän arvioinnissa. Kussakin kanta-arviossa huomioidaan 1.9.–28.(29.)2. väliseltä ajalta 15.3. mennessä tallennetut havainnot. Muista ilveksistä tallennettuja havaintoja käytetään ajoittain myös muun muassa kannanarvioinnin kehittämisessä. Tassu-järjestelmään havaintoja tallentavat vapaaehtoiset toimijat kuten suurpetoyhdyshenkilöt, paliskunnat sekä eri viranomaisten kuten Metsähallituksen, Suomen riistakeskuksen ja Rajavartiolaitoksen, henkilöstö. 

Metsästyssaalisaineistosta saadaan selville monipuolista tietoa metsästyksen kohdistumisesta ja vaikutuksesta eri ikäluokkiin ja sukupuoliin. Tutkimalla saaliseläinten lisääntymiselimiä voidaan selvittää kannan lisääntymispotentiaalia ja siinä tapahtuvia muutoksia. Kudosnäytteistä saadaan muun muassa eristettyä DNA, kun halutaan selvittää esimerkiksi kannan geneettistä monimuotoisuutta ja sen muutoksia. Kanta-arviossa huomioidaan maaliskuun loppuun mennessä kertyneet tiedot metsästyssaaliista. Metsästyssaaliiseen liittyvien tietojen keräämisestä vastaa Suomen riistakeskus. Luke pyytää näytteiden lähettäjiltä lupatietojen lisäksi täydentäviä vapaaehtoisia lisätietoja saaliista. Ruokavirasto tutkii muista syistä kuolleet ilvekset resurssiensa puitteissa.  

Kuolleisuustilastoista saadaan tietoa kokonaiskuolleisuudesta eli erilaisten poikkeuslupien nojalla metsästettyjen ilvesten lisäksi liikenteessä ja muista syistä kuolleista yksilöistä. Kanta-arviossa huomioidaan maaliskuun loppuun mennessä kertyneet tiedot tunnetusta kuolleisuudesta. Kuolleisuustietoa käytetään muun muassa mallien tietoina ja selvitettäessä eri syiden vaikutuksia kannan kehitykseen. Kuolleisuustilastointia ylläpitää Suomen riistakeskus, ja tietoa tuottavat myös Ruokavirasto ja Poliisi.   

Riistakolmioiden jälkilaskennan perusteella laskettua ilveksen lumijälki-indeksiä käytetään kanta-arviomallissa tietolähteenä, joka kuvaa vuotuisen kannan kehityksen suhteellisia muutoksia. Riistakolmioita laskevat vapaaehtoiset, metsästäjät ja muut toimijat. Lisätietoa riistakolmiolaskennasta.  

Erillislaskenta voidaan toteuttaa Suomen riistakeskuksen ja Luken erillisellä päätöksellä. Siinä yhden päivän aikana rajatulta alueelta pyritään löytämään kaikki alueella liikkuvat ilvespentueet ja samalla alueelta kirjataan myös muut havaitut ilvesyksilöt. Kerätystä aineistosta jalostetaan tietoa kyseisen alueen ilveskannan tilasta. Tunnistetut erillispentueet vaikuttavat kanta-arvion lopputulokseen laskentavuonna.    

Karttatarkastelu erillisistä pentueista 

Pentuehavainnoilla on keskeinen merkitys ilveskannan arvioinnissa. Pentueeksi lasketaan havainto, jossa on emo ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu.  

Erillisten pentueiden tunnistamisessa käytetään apuna 10 km säteisiä ympyröitä, joiden avulla havaintoja ryhmitellään. 10 km säde perustuu Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa tehtyihin radiolähetintutkimuksiin ja niiden antamiin tuloksiin aikuisten naaraiden elinpiirien keskipisteiden keskimääräisistä etäisyyksistä toisistaan.  

Tämän jälkeen pentueiden esiintymistä kuvaavien ympyröiden sijainteja tarkastellaan visuaalisesti paikkatieto-ohjelmassa. Maiseman rakenne ja ravintotilanne vaikuttavat pentueiden sijoittumiseen ja siihen, kuinka hyvin havainnot eri pentueista voidaan erottaa toisistaan. Pentueiden elinalueet voivat sijaita reuna-alueiltaan osittain päällekkäin, jolloin ympyröiden keskipisteiden välinen etäisyys on alle 20 km.  Aineiston perusteella havaittujen erillisten pentueiden määrä esitetään lukuhaarukkana, jonka keskiarvo kuvaa tallennettuihin pentuehavaintoihin perustuvaa todennäköisintä pentueiden määrää alueella.  

Varsinainen kanta-arvio hyödyntää havaintojen lisäksi myös muuta aineistoa, ja nykyisin kanta-arvio tuotetaan populaatiomallin avulla poronhoitoalueen ulkopuolelle. Populaatiomalli tuottaa arvion myös pentueiden kokonaismäärästä ottaen huomioon sen, että suoraan aineistosta visuaalisesti tulkittu erillisten pentueiden määrä voi olla yli- tai aliarvio todellisesta pentueiden määrästä.  

Kanta-arviomallinnus 

Vuonna 2025 kanta-arvion tuottamisessa otettiin käyttöön uusi ikärakenteinen bayesilainen populaatiomalli poronhoitoalueen ulkopuolisen alueen ilveskannan arviointiin. Mallinnus tehdään yleensä keväällä, ja malli tuottaa arvion edeltävän syksyn ilveskannasta (ennen metsästyskauden alkua) ja ennusteen tulevan syksyn ilveskannasta ennen metsästyskauden alkua. Sekä edellisen syksyn arvio että seuraavan syksyn ennuste koskevat koko ilveskantaa, mukaan lukien saman vuoden pennut.   

Mallin lähtöoletukset ovat: 

• Malli tarkastelee ilveskantaa poronhoitoalueen ulkopuolella.
• Ilveskantaa tarkastellaan kahtena ajanjaksona: 1) ennen metsästyskauden alkua (loppusyksy) ja 2) metsästyskauden jälkeen (keväällä, kun uudet pennut syntyvät).
• Tassu-järjestelmän havaintojen perusteella arvioidut ilvespentueet kuvaavat tilannetta arviointivuotta edeltäneenä syksynä eli sinä syksynä, jolloin havainnot on tehty.
• Ilveskanta koostuu viidestä ikäluokasta: alle 1-vuotiaat (eli 0-vuotiaat), 1-vuotiaat, 2-vuotiaat, 3-vuotiaat sekä 4-vuotiaat ja sitä vanhemmat yksilöt.
• Naaraat saavat ensimmäiset jälkeläisensä juuri ennen kuin täyttävät 2, 3 tai 4 vuotta. Kaikkien neljä vuotta täyttäneiden yksilöiden oletetaan lisääntyvän. Saatuaan ensimmäiset jälkeläisensä, naaraan oletetaan lisääntyvän joka vuosi.
• Syntyvien pentujen sukupuolijakaumaksi oletetaan 1:1. 

Mallissa jokaisen ikäluokan yksilöt selviytyvät edellisen metsästyskauden lopusta (kevättalvesta) seuraavan metsästyskauden alkuun (syksyyn) sen mukaan, miten eri kuolleisuustekijät, kuten luonnollinen kuolleisuus ja liikennekuolleisuus, vaikuttavat. Mallissa metsästyskuolevuus tapahtuu yhdessä hetkessä, jonka aikana ei tapahdu muuta kuolleisuutta. Todellisuudessa metsästyskausi on pitempi ja sen aikana tapahtuu myös muuta kuolleisuutta. Mallissa metsästyskauden aikana tapahtuva muu kuolleisuus huomioidaan kuitenkin vuositasolla metsästyskauden ulkopuolella.  

Mallissa populaation muutokset keväästä loppusyksyyn ja loppusyksystä taas seuraavaan kevääseen kuvataan matemaattisilla yhtälöillä. Ilvesten kuolevuutta ja syntyvyyttä kuvaavat luvut, kuten keskimääräinen pentuekoko, lisääntyvien naaraiden osuus ja luonnollinen kuolevuus ovat mallin yhtälöissä käytettäviä parametreja, jotka kuvaavat populaatiossa tapahtuvia muutoksia. Parametreihin väistämättä liittyvä epävarmuus huomioidaan kuvaamalla kutakin parametriä yhden luvun sijasta todennäköisyysjakauman avulla.  

Ilveksen perusbiologiaa kuvaavien parametrien ennakkoarvot perustuvat pääsääntöisesti Skandinavian ilvespopulaatioista julkaistuun tieteelliseen kirjallisuuteen (mm. Andrén ym. 2006, Nilsen ym. 2012) ja asiantuntija-arvioihin erityisesti Skandinavian populaatioiden tietojen yleistettävyydestä Suomen oloihin. Nämä parametrien ennakkoarvot päivittyvät mallin laskennan myötä Suomen ilvespopulaatiosta kerätyn aineiston avulla. 

Mallia voidaan käyttää kannan tulevan kehityksen ennustamiseen ja erilaisten metsästysskenaarioiden testaamiseen. Testattaessa erilaisia metsästysskenaarioita ennustemallin avulla tehdään seuraavat oletukset: 

• Metsästys kohdistuu kaikkiin ikäluokkiin samalla tavalla kuin se on keskimäärin kohdistunut vuodesta 1998 alkaen.
• Kussakin metsästysskenaariossa metsästetään vuosittain tietty osuus ilvespopulaatiosta.  

Ilveksen kanta-arviossa käytettyyn aineistoon ja menetelmiin liittyy epävarmuuksia, joista suurin osa on pyritty huomioimaan populaatiomallin rakenteessa ja parametreissa. Huomioituja epävarmuuksia ovat muun muassa: 

• Ilvesten pentuehavaintojen sekä laskettujen riistakolmioiden määrä vaihtelee maantieteellisen kattavuuden osalta vuosittain johtuen muun muassa lumioloista ja havainnoitsijoiden aktiivisuudesta.
• Kannanhoidollisen metsästyssaaliin lähettäminen Lukelle on vapaaehtoista, eikä minään vuonna saada koko metsästyssaalista analysoitua.
• Muun kuolleisuuden arvioiminen on haastavaa, sillä muutoin kuin metsästyksessä kuolleita ilveksiä ei löydy kovinkaan usein. Lisäksi mikään taho ei tällä hetkellä tutki järjestelmällisesti liikenteessä kuolleita ilveksiä.
• Ilvesten ikä- ja sukupuolikohtainen selviytyminen perustuu Skandinaviassa tehtyihin radioseurantatutkimuksiin, mutta tuloksia on pyritty soveltamaan Suomen olosuhteisiin. 

Mahdollisia virhelähteitä ovat  

• Populaatiomalli kuvaa ilveskantaa suurella alueella, eikä siten huomioi mahdollisia alueellisia eroja esimerkiksi kuolleisuutta ja pentutuottoa kuvaavissa parametreissa.
• Ennuste seuraavan syksyn ilvespopulaatiosta on jaettu riistakeskusalueille edellisen syksyn alueellisten, tassuaineistoista pääteltyjen pentuelukumäärien mukaan. Tämä voi aiheuttaa harhaa sellaisilla alueilla, joissa pentueiden suhde koko populaatioon on selvästi keskimääräistä suurempi tai pienempi.
• Populaatiomalli ei sisällä tiheydestä riippuvia mekanismeja, kuten tiheydestä riippuvaa vaikutusta kuolleisuuteen tai yksilön lisääntymismenestykseen. Tällä on merkitystä erityisesti ennustettaessa kannan kasvua ilman metsästystä: korkeissa tiheyksissä populaatiomalli voi yliarvioida kannan kasvuvauhtia.
• Mallissa oletetaan, että populaatiodynamiikan parametrit, kuten keskimääräinen pentuekoko ja luonnollinen kuolevuus, eivät ole vuoden 1998 jälkeen merkittävästi muuttuneet. Mikäli parametrien arvoissa tapahtuu todellisuudessa suuria muutoksia, malli reagoi niihin usean vuoden viiveellä. 

Uusi malli on kehityskaarensa alkupuolella. Luke jatkaa mallin kehittämistä. 

Aineisto koostetaan kanta-arviota varten vuosittain. Ilveksen kanta-arvio julkaistaan yleensä keväällä. 

Vuodesta 2025 alkaen vuosittain julkaistavan kanta-arvion yhteydessä päivittyvät mallin laskennan kautta takautuvasti myös aikaisempien vuosien kannan kokoa koskevat arviot, sillä kunakin vuonna lisättävät havainnot sisältävät uutta tietoa myös siitä, millainen aikaisempien vuosien ilveskanta on todennäköisesti ollut. 

Andrén, H., Linnell, J.D.C., Liberg, O., Ahlqvist, P., Andersen, R., Danell, A., Franzén, R., Kvam, T., Odden, J. and Segerström, P. (2002), Estimating total lynx Lynx lynx population size from censuses of family groups. Wildlife Biology, 8: 299-306. https://doi.org/10.2981/wlb.2002.027 

Andrén, H., Linnell, J. D. C., Liberg, O., Andersen, R., Danell, A., Karlsson, J., Odden, J., Moa, P.F., Ahlqvist, P., Kvam, T., Franzén, R. & Segerström, P. 2006. Survival rates and causes of mortality in Eurasian lynx (Lynx lynx) in multi-use landscapes. Biological Conservation 131: 23–32. 

Linnell, J., Odden, J., Andre´n, H., Liberg, O., Andersen, R., Moa, P., Kvam, T., Brøseth, H., Segerström, P., Ahlqvist, P., Schmidt, K., Jedrzejewski, W. & Okarma, H. 2007. Distance rules for minimum counts of Eurasian lynx Lynx lynx family groups under different ecological conditions. Wildl. Biol. 13: 447–455.

Nilsen, E.B., Linnell, J.D.C., Odden, J., Samelius, G. & Andrén, H. 2012. Patterns of variation in reproductive parameters in Eurasian lynx (Lynx lynx). Acta Theriologica 57: 217–223.