Hirven kanta-arviot ja seuranta
Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman mukainen tavoitteellinen hirvikannan hoito edellyttää luotettavaa tietoa hirvikannan tiheydestä ja rakenteesta Suomen eri hirvitalousalueilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannanarviomalli tuottaa tarvittavan tiedon tekemällä synteesin kaikesta käytettävissä olevasta hirvikantaa koskevasta järjestelmällisesti kerätystä tiedosta.
Kanta-arvio 2026
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2025 jahdin jälkeen oli noin 88000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 79000–100000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kannan koko on pysynyt samalla tasolla (Suomen_hirvikanta_ja_saalis_2000_2025). Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 70000 – 90000 hirven kantaa koko maassa.
Suomen suurimmat hirvitiheydet (≥ 4,2 hirveä/1000 ha) olivat Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoilla sekä Lounaissaaristossa. Pohjoisen Suomen suurimmat hirvitiheydet 3,2 hirveä / 1000 ha olivat Lounais - Lapissa. Muualla Lapissa ja Oulun läänin koillisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan 2,5 hirveä / 1000 ha ja pienentyivät pohjoista kohti. Muualla maassa hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,3 – 3,9 hirveä / 1000 ha. (kartta_tiheys_2025).
Aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden useimmilla alueilla lounaisessa Suomessa, Uudenmaan länsiosissa, Pohjanmaan rannikolla, Oulun pohjoispuolella, sekä suuressa osassa Lappia ja osassa itäisintä Suomea (kartta_lehmiä_sonni_2025). Lukusuhde vastaa hirvikannan hoitosuunnitelmassa annettua tavoitetta.
Korkeimmat vasatuotot (≥ 90 vasaa/100 lehmää) olivat Oulun eteläpuolisella rannikolla, Pohjanmaalla, Keski-Suomen keskiosissa, Pohjois-Savon länsiosissa sekä Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Kaakkois-Suomen raja-alueella. Huomattavan pieniä vasatuottoja (< 60 vasaa/100 lehmää) oli Uudenmaan läntisellä rannikolla, Lounais-Saaristossa, Pohjois-Karjalan itäosissa, sekä pohjoisimmassa Lapissa (Kartta_vasoja_100lehmää_2025). Vasatuotto on pienentynyt tällä vuosituhannella valtaosalla Suomen hirvitalousalueista, mistä kertoo tilastollisesti merkitsevä negatiivinen trendi 46:lla 59:stä hirvitalousalueesta.
Aineisto ja menetelmä
Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla (Pusenius ym. 2024, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-880-5 (urn.fi) (urn.fi)). Keskeisenä aineistona käytettiin Oma riista – palvelussa syksyn 2025 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5497 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5254 seuruetta eli 95.6% seurueista. Lisäksi käytettiin tietoja hirvien lento- ja maalaskennoista, hirvikolareiden lukumääristä sekä suurpetokantojen runsauksista.
Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot
Taulukossa Hirvitietotaulukko_2026 on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys, saalismäärä, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut, vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa ja saalishirvien keskimääräisiä ominaisuuksia hirvitalousalueittain vuosina 2000–2025 (välilehti Hirvitalousalueet). Lisäksi taulukossa on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja hirvisaalis koko Suomessa vuosina 2000–2025 (välilehti Koko Suomi).
Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2025 on hirvikannan tiheyden ja saalistiheyden vaihtelu hirvitalousaluekohtaisesti vuosina 2000 – 2025. Mustalla pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle asettamat tavoitetiheydet. Sinisellä pystyviivalla esitetään Luken etäisyysmenetelmällä tekemien lentolaskentojen 95 % luottamusvälit.
Kuvissa Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2025 ja Vasatuoton_aikasarjat_2000_2025 esitetään metsästettävän hirvikannan rakenteen vaihtelu hirvitalousalueittain vuosina 2000–2025.
Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet ja Kartta_tiheys_2025 esitetään Suomen hirvitalousalueet ja syksyn 2025 hirvijahdin jälkeen jääneen hirvikannan tiheyden alueellinen vaihtelu. Kartassa Kartta_saalis_tiheys_2025 esitetään syksyn 2025 hirvijahdin hirvitalousalueiden pinta-aloihin suhteutetut saalismäärät. Tiheyskartoissa on hirvitalousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset tiheydet numeroina.
Kartoissa Kartta_lehmiä_sonni_2025, Kartta_vasoja_100lehmää_2025 ja Kartta_kannan_vasaosuus_2025 esitetään syksyn 2025 metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja aikuisten naaraiden määrään suhteutetun vasatuoton (vasoja/100 lehmää) sekä syksyn 2025 hirvijahdin jälkeen jääneen kannan vasaosuuden alueellinen vaihtelu. Kartoissa on hirvikannan rakennetta kuvaavista luvuista johdetut tasoitetut tiheyspinnat ja keskimääräiset hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut numeroina.
Riistanhoitoyhdistysten kanta-arviot 2026
Aiemmat kanta-arviot
Hirvikannan arviointimenetelmä
Seurannan kuvaus
Hirvi on maamme tärkein ja arvokkain riistaeläin, mutta runsaana esiintyessään se aiheuttaa myös merkittäviä vahinkoja tieliikenteessä ja metsätaloudessa. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2014 vahvistaman Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman linjauksen mukaan hirvikantaa tulee hoitaa siten, että se on elinvoimainen ja vakaa ja hirvivahingot pysyvät kohtuullisina.
Tavoitteellisen kannanhoidon käytännön toteuttamista varten Suomen alue on jaettu 59 hirvitalousalueeseen, joille alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvikannan tiheyttä ja rakennetta koskevat tavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan mahdollisimman tarkkaa hirvitalousaluekohtaista tietoa hirvikannan koosta, rakenteesta ja tuotosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tämän tiedon tuottamiseksi Luke on kehittänyt Bayes-tilastotieteeseen pohjautuvan kannanarviomallin. Mallilla voidaan tuottaa hirvikannan koon ja rakenteen arvioiden aikasarja todennäköisyysväleineen vuodesta 2000 nykyhetkeen.
Suomessa on tarjolla useita erilaisia kattavia, järjestelmällisesti kerättyjä hirvikantaa koskevia aineistoja (hirven metsästäjien tuottamana havainto- ja saalistieto sekä tieto jahdin jälkeen jäävästä hirvikannasta, hirven lentolaskennoista saatava tieto, riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-avun tuottama hirvikolaritieto ja suurpetojen kanta-arviot). Mallin avulla voidaan tehdä synteesi käytännössä kaikesta näiden aineistojen sisältämästä tiedosta.
Hirvitalousalueiden kanta-arvioiden lisäksi tuotamme hirvikannan koon ja rakenteen arviot riistanhoitoyhdistyksille. Pohjois-Suomessa kanta-arvio tehdään suoraan kanta-arviomallin avulla. Eteläisessä Suomessa riistanhoitoyhdistysten kanta-arviot jyvitetään vastaavien hirvitalousalueiden kanta-arvioista.
Tietoa hyödyntävät maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, alueelliset riistakeskukset, riistanhoitoyhdistykset ja hirven metsästäjät sekä tutkimus.
