Valkohäntäpeuran kanta-arvio 2026

Image

Valkohäntäpeurakanta on tiheimmillään Läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa (40–46 yksilöä/1000 ha). Yli 30 yksilön/1000 tiheyksiä esiintyi Etelä-Hämeen, Satakunnan eteläosien ja Länsi-Uudenmaan alueella (kuva 2). 

Metsästettävän kannan pohjoisraja kulkee viimevuotiseen tapaan Raahen eteläpuolelta Oulujärven eteläpuolelle ja Pohjois-Karjalan rajalle. Valkohäntäpeuroja esiintyy myös tämän alueen pohjoispuolella, mutta tiheydet ovat alhaisia eivätkä näy kanta-arviossa. 

Yksityiskohtaisempaa tietoa koko maan kannan tiheydestä sekä hirvitalousaluekohtaiset kartat yksilömäärästä, tiheydestä ja tiheyden muutoksesta löytyvät karttapalvelusta (valitse hirvi- ja sorkkaeläimet). 

Koko maan valkohäntäpeurakannassa on sataa aikuista kohden 53,6 vasaa (95 % todennäköisyysväli 51,9–55,2 vasaa). Aikuiskannan sukupuolijakauma oli 1,53 naarasta yhtä urosta kohden (95 % todennäköisyysväli 1,38–1,67 naarasta/uros). Arvio on aiempaa korkeampi ja aiheutuu pitemmästä aineistosta, eikä kannan rakenteen muutoksesta. Muusta kuin metsästyksestä aiheutuva kuolleisuus oli 9,8 % (95 % todennäköisyysväli 8,4–11,2 %).

Tulevan syksyn metsästettävän kannan kooksi ennustetaan talvikannan koon ja rakenteen perusteella 162 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 150 000–173 000 yksilöä). Kannan säilyttäminen ennallaan edellyttäisi 42 000 yksilön saalista, ja 90–95 % todennäköisyydellä tapahtuva leikkaaminen 53 000–57 000 yksilön saalismäärää. Päättyneen metsästyskauden saalis oli noin 40 500 yksilöä.

Kanta-arvion aineisto ja menetelmät

Kannanarviointi perustuu hirvitalousaluekohtaiseen malliin, jolla haetaan parasta yhteensopivuutta kannan kokoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuvaavien aineistojen kanssa. Näitä ovat valkohäntäpeuran saaliis- ja havaintotiedot, metsästäjien arviot jäävän kannan koosta, peurakolari- ja liikennetilastot sekä Luken arvio ilveskannan koosta. Uusi kanta-arvio päivittää myös aiempien vuosien kanta-arviot. Menetelmän tarkempi kuvaus

Kannanarvioinnin keskiössä ovat metsästäjien ilmoittamat tiedot. Vasatuoton arvioinnissa käytettävien jahdinaikaisten peurahavaintojen ilmoittaminen on todettu erityisen tärkeäksi, koska tietoja on kerätty vasta vuodesta 2020 alkaen, ja niitä on paikoitellen kertynyt niukasti. Myös kaadetut yksilöt tulisi ilmoittaa havainnoiksi. 

Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla, ja siitä on kannan kasvun myötä tullut runsaslukuinen ja tärkeä riistaeläin. Toisaalta myös peurakolarit sekä maatalouteen ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset edellyttävät kannanhallintaa. Riistahallinnon monivuotisena tavoitteena on ollut kannan pienentäminen korkeasta eläintiheydestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.