Puustotuhot muuttuvassa ilmastossa - keskeiset havainnot vuodelta 2025
Puustotuhojen odotetaan lisääntyvän, kun lämpenevä ilmasto voimistaa sään ääri-ilmiöitä ja vaihtelua sekä pidentää tuhohyönteisten ja taudinaiheuttajien aktiivikautta.
Tämä sivu sisältää Puustotuhot 2025 -raportin keskeiset havainnot ja tulokset muuttuvassa ilmastossa.
Vuosi 2025 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin
Vuosi 2025 oli Suomessa sääoloiltaan poikkeuksellisen lämmin ja paikoin epävakaa. Olosuhteet olivat otolliset sekä kuivuudelle että voimakkaille myrskyille. Koko maan keskilämpötila oli 1,6 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Lämpötilapoikkeama näkyi lähes koko maassa, mutta korostui erityisesti lännessä ja pohjoisessa. Vain touko-, kesä- ja elokuu olivat poikkeuksellisesti keskimääräistä viileämpiä.
Vuoden sademäärä vaihteli alueittain voimakkaasti. Keski-Suomesta itään ulottuvalla vyöhykkeellä oli harvinaisen kuivaa. Lännessä ja Lapissa sademäärät ylittivät monin paikoin tavanomaisen tason.
Sääolot hillitsivät kirjanpainajan parveiluaktiivisuutta alkukesällä
Viileä alkukesä hillitsi kirjanpainajan parveilua ja uusia esiintymiä ilmoitettiin kesän aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjanpainajakesää 2025 voisi kuvailla maltilliseksi. Lisäksi saaristossa ja rannikolla mäntyryhmiä punerruttaneet okakaarnakuoriaisen esiintymät vähenivät määrällisesti aiempiin vuosiin verrattuna.
Feromonipyydyksillä seurattu havupuiden neulastuholainen, havununna, jatkaa hidasta leviämistä kohti pohjoista. Laji näyttää vakiinnuttaneen asemansa noin Pohjois-Karjalan korkeudelle saakka. Tätä pohjoisemmassa havainnot ovat yksittäisiä. Merkittäviä tuhoja sen ei tiedetä edelleenkään aiheuttaneen.
Välipäivämyrsky Hannes aiheutti mittavaa tuhoa
Talvi 2024–2025 oli koko maassa lauha ja lunta oli monin paikoin vähän, mikä pienensi puustoon kohdistuvaa lumitaakkaa ja siten lumituhojen määrää. Vähälumisuus heijastui myös hirvituhoihin, joiden vähenevä trendi jatkui myös 2025.
Sään ääri-ilmiöt kärjistyivät vuoden lopulla, kun Hannes-talvimyrsky iski 27.–28. joulukuuta. Hannes oli voimakkuudeltaan ja laajuudeltaan Tapani (2011) ja Asta (2010) ‑myrskyjen veroinen, ja aiheutti laaja-alaisia tuhoja erityisesti Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla sekä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myrskyn laajuus osoitti, miten voimakkaasti lämmin ja kostea loppuvuosi voi lisätä talvimyrskyjen intensiteettiä.
Metsien lahottajasienituhot vakaalla tasolla, kaupunkipuissa uusia sienitauteja
Juurikäävät ja muut lahottajasienet aiheuttavat laatutuhoja boreaalisissa havumetsissä. Niiden aiheuttamien tuhojen määrä vaihtelee vuosittain vain vähän ja oli vuonna 2025 pitkän aikavälin keskiarvon tasolla valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) koealoilla. Tervasroson aiheuttamat tuhot olivat hieman kasvussa.
Vuonna 2025 Suomessa havaittiin myös uusia puiden sienitauteja. Ruskovyökariste todettiin ensimmäistä kertaa Suomessa vuorimännyllä. Sen mahdollisen leviämisen seuraaminen on tarpeen, koska tauti voi tarttua myös metsämäntyyn. Lisäksi jalavalta tunnistettiin uusi taudinaiheuttaja Phaeobotryon ulmi. Varsinais-Suomessa havaittiin vuonna 2025 etelänversosurman aiheuttamia vuosikasvainten kuolemia männyn uudistusaloilla. Lapissa vuonna 2024 havaittua laajaa männyn neulaskatoa seurattiin kesällä 2025, jolloin todettiin mäntyjen kasvaneen normaalisti, eikä ilmiö uusiutunut.
