Metsätalouden vesistökuormitus

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsätalouden vesistökuormitusta vuonna 2014 perustetun pysyvän seurantaverkon avulla. Seurantaverkkoon kuuluu sekä luonnontilaisia että metsätalouden käytössä olevia metsäisiä latvavaluma-alueita. Luonnontilaiset alueet luovat vertailupohjan ihmistoiminnan aiheuttamalle kuormitukselle.

Seuranta tuottaa tietoa valuma-alueilta purkautuvan veden määrästä, laadusta ja ainekuormista. Seurantaverkon avulla metsätalouden harjoittajat saavat tietoa toimintansa vaikutuksista vesien laatuun ja voivat käyttää tuloksia vesiensuojelun kehittämisessä ja koulutuksissa. Lisäksi voidaan arvioida myös ilmastonmuutoksen pitkäaikaisia vaikutuksia vesistökuormitukseen.

Suomen vesistöjen merkittävin ongelma on rehevöityminen ja tummuminen, jota aiheuttaa erityisesti vesistöön päätyvä typpi ja fosfori sekä kiintoainekuormitus. Vesistöjämme kuormittavat muun muassa maa- ja metsätalous, yhdyskunnat, haja-asutus sekä turvetuotanto. Metsätalouden merkittävin vesistöhaitta johtuu kunnostusojitusten aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta sekä vanhoilta ojitusalueilta tulevasta pitkäaikaisesta typpi- ja fosforikuormasta.

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoa käytetään metsätaloustoimien aiheuttamien vedenlaatu- ja kuormitusmuutosten seurantaan. Verkon muodostavat luonnon taustakuormituksen ja tavanomaisen metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaan perustetut latvavaluma-alueet, joihin kuuluu 10 luonnontilaista ja 21 metsätalouskäytössä olevaa valuma-aluetta eri puolilla Suomea. 

Valuma-alueilta tulevaa valuntaa seurataan jatkuvatoimisesti ja vedenlaatua säännöllisesti otettavin vesinäyttein. Seurantaverkko on maa- ja metsätalousministeriön pääosin rahoittama sekä Luonnonvarakeskuksen osarahoittama ja koordinoima. Seurantoja on toteutettu yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), ELY-keskusten, Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n kanssa. Näytteenotto ja laboratorioanalyysit on pääosin ulkoistettu yksityisille akkreditoiduille kaupallisille toimijoille. Alueita valittaessa huomioitiin valtakunnallinen ja maaperällinen edustavuus, valuma-alueen koko ja metsänkäsittelyhistoria. 

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan on perustettu luonnon­tilai­sista ja metsätalouden käytössä olevista metsäisistä latvavaluma-alueista koostuva seurantaverkko. Luonnontilaiset alueet luovat vertailupohjan ihmistoiminnan aiheuttamalle kuormitukselle. 

Seurantaverkon avulla metsätalouden harjoittajat saavat tietoa toimintansa vaikutuksista vesien laatuun ja voivat käyttää tuloksia vesiensuojelun kehittämisessä. Lisäksi voidaan arvioida myös ilmastonmuutoksen pitkäaikaisia vaikutuksia vesistökuormitukseen. 

Tietoa valuma-alueilta tehtävistä metsätaloustoimista kerätään vuosittain seuraavista lähteistä:

Uudistushakkuut: Uudistushakkuut Suomen metsäkeskukseen jätettyjen metsänkäyttöilmoitusten mukaan, tiedon lähde Suomen metsäkeskus.
Ojien kunnostus: Ojien kunnostus ELY-keskukseen jätettyjen ojitusilmoitusten mukaan, tiedon lähteinä ELY-keskukset.
Lannoitus: kasvatus- ja terveyslannoitukset Metsähallituksen mailla, tiedon lähde Metsähallitus Metsätalous Oy.

Image

Tiedot päivitetään palveluun päättyneen vuoden osalta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

• Aineistot löytyvät myös avoimesta ympäristötiedon hallintajärjestelmästä Hertasta Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.
• Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta- ja raportointiohjelma
• Ilmatieteenlaitoksen sääaineisto