LULUCF-sektori

LULUCF-sektori koostuu kuudesta maankäyttöluokasta ja puutuotteista. Maankäyttöluokat ovat metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Ne kattavat koko Suomen maa-alan ja sisävedet. Maankäyttöluokat jaetaan edelleen (a) edeltävät 20 vuotta samassa maankäytössä pysyneisiin luokkiin ja (b) luokkiin, jotka ovat muuttuneet muusta maankäytöstä nykyiseen viimeisen 20 vuoden aikana. 

Kussakin luokassa raportoidaan hiilidioksidin (CO₂) päästöistä ja poistumista johtuvat hiilivaraston muutokset:

• elävässä kasvibiomassassa
• kuolleessa puuaineessa
• karikkeessa ja
• maaperässä.

Lisäksi raportoidaan:

• metsälannoituksen dityppioksidin (N₂O) päästöt
• ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden metaani- (CH₄) ja N₂O-päästöt
• voimakkaasti muutettujen sisävesien CH₄-päästöt
• N₂O-päästöt orgaanisen aineksen hajotuksesta kivennäismailla (alle 20 vuotta sitten metsämaaksi, viljelysmaaksi, ruohikkoalueeksi tai rakennetuksi alueeksi muuttuneet alueet), ja
• maastopalojen, metsäkulotuksen ja ennallistamispolttojen päästöt.

Puutuotteista raportoidaan hiilivarastojen muutokset (CO₂).

Kasvihuonekaasuinventaariossa maankäytön ja maankäytön muutosten pinta-aloja seurataan koko maan alueella, mutta päästöt ja poistumat raportoidaan vain niiltä alueilta, joiden katsotaan olevan ihmistoiminnan vaikutuspiirissä. Suomessa tähän kuuluvat kaikki metsämaat, viljelysmaat, ruohikkoalueet, rakennetut alueet sekä kosteikoista turvetuotantoalueet ja tekojärvet. Luonnontilaisten soiden, järvien ja jokien ja muun maan, johon lukeutuvat esimerkiksi karut puuttomat kivennäismaat, ei katsota olevan ihmistoiminnan vaikutuspiirissä, ellei kyse ole näihin luokkiin muuttuneista alueista.

Taustatietoja

• Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt ja poistumat -kuvaajat löytyvät linkistä: Kasvihuonekaasuinventaariokuvaajat.
• Kuvaajissa positiiviset luvut tarkoittavat päästöjä ilmakehään ja negatiiviset luvut poistumia ilmakehästä.
• Kuvaajien luvut sisältävät päästöjen ja/tai poistumien summan sekä samassa maankäytössä säilyneiltä alueilta että alueilta, joiden maankäyttö on muuttunut.
• Maankäytön luokitus ja luokkien pinta-alat perustuvat Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoihin. Viljelysmaan määrittelyssä käytetään myös Ruokaviraston peltolohkorekisterin tietoja. Maankäytön muutoksien seurantaa täydennetään ilma- sekä satelliittikuvilla.
• Maankäyttöluokkien kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia lasketaan erikseen kivennäis- ja turvemailta. Viljelysmaille ja ruohikkoalueille pinta-alatiedot maaperätyypistä saadaan maannostietokannasta ja Maatalousmaiden turvetieto (MaaTu) -hankkeen paikkatietoaineistosta, muille maankäyttöluokille nämä tiedot tulevat VMI-mittauksista.
• Ilmoitettaessa päästöt ja poistumat hiilidioksidiekvivalentteina, joissa CH₄:n ja N₂O:n ilmakehän lämmityspotentiaali on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin lämmityspotentiaalia 100 vuoden aikaikkunassa. Metaanille käytetään kerrointa 28 ja dityppioksidille kerrointa 265. Kertoimet perustuvat IPCC:n viidenteen arviointiraporttiin.

Kasvibiomassa (kivennäismaat): Koskee elävän puuston biomassaa ja kertoo biomassan kasvun ja poistuman erotuksen. Laskenta perustuu VMI:n puustoinventointeihin ja Luonnonvarakeskuksen poistumatilastoihin.  Viljelysmaasta metsämaaksi muuttuneilla alueilla sisältää muutoksen seurauksena poistetun kasvibiomassan.

Kasvibiomassa (orgaaniset maat): Koskee elävän puuston biomassaa ja kertoo biomassan kasvun ja poistuman erotuksen. Laskenta perustuu VMI:n puustoinventointeihin ja Luonnonvarakeskuksen poistumatilastoihin. Viljelysmaasta metsämaaksi muuttuneilla alueilla sisältää muutoksen seurauksena poistetun kasvibiomassa.

Maaperän orgaaninen aines, kuollut puu ja karike (kivennäismaat): Laskenta perustuu maahiilimallinnukseen (Yasso), jossa käytetään lähtötietoina VMI:n puustoaineistoja, poistumatilastoja sekä Ilmatieteen laitoksen lämpötila- ja sadanta-aineistoja.

Maaperän orgaaninen aines, kuollut puu ja karike (orgaaniset maat): Koskee ojitettuja turvemaita. Laskenta perustuu VMI:n puustoaineistoihin, poistumatilastoihin, empiirisiin orgaanisen aineen hajotusmalleihin, Ilmatieteen laitoksen lämpötila-aineistoihin sekä maahiilimallinnukseen.

N₂O-päästöt typpilannoituksesta: Laskenta perustuu Ruokaviraston vuosittain tilastoimiin myytyjen väkilannoitteiden kokonaistypen määriin. Ilmakehään vapautuvien suorien ja epäsuorien N₂O päästöjen osuudet kokonaistypestä perustuvat IPCC:n keräämiin tutkimuksiin, jotka vastaavat Suomen ilmasto-olosuhteita.

Maastopalot, kulotus ja ennallistamispoltot: Lukuun sisältyvät CH₄- ja N₂O-päästöt. Puuston palamisesta aiheutuvat CO₂-päästöt sisältyvät puuston hiilivaraston muutokseen. Laskut perustuvat VMI kasvibiomassatietoihin sekä sisäministeriön keräämiin paloalatietoihin. 

N₂O-päästöt orgaanisen aineen hajoamisesta kivennäismaissa: Koskee metsämaaksi muutettuja alueita kivennäismaalla. Laskenta perustuu arvioon hiilen ja typen määrästä maaperässä.

Päästöt ja poistumat ojituksesta: Koskee turvemailla CH₄- ja N₂O-päästöjä. Päästökertoimet perustuvat Suomessa tehtyihin tutkimuksiin. Laskuissa otetaan huomioon maaperän ravinteikkuus sekä ojien kunto. CO₂-päästöt raportoidaan maaperän hiilivaraston muutoksessa.

Maaperän orgaaninen aines, kuollut puu ja karike (kivennäismaat): Laskenta perustuu maahiilimallinnukseen (Yasso), jossa käytetään lähtötietoina Luken keräämiä satotilastoja, lannanlevitystietoja sekä Ilmatieteen laitoksen lämpötila- ja sadanta-aineistoja. Maankäytön muuttuessa metsämaasta tai ruohikkoalueesta viljelysmaaksi maahiilimallinnuksen lähtöarvoina käytetään kyseisen maankäyttöluokan tietoja.

Maaperän orgaaninen aines ja karike (orgaaniset maat): Päästökertoimet perustuvat yksivuotisia kasveja ja nurmea kasvavilta pelloilta mitattuihin päästöihin. 

N₂O-päästöt orgaanisen aineen hajoamisesta kivennäismaissa: Koskee viljelysmaaksi muutettuja alueita kivennäismaalla. Laskenta perustuu arvioon hiilen ja typen määrästä maaperässä.

Kasvibiomassa: Koskee omenapuita ja herukkapensaita viljelysmaana pysyneillä alueilla. Laskenta perustuu omenapuiden ja herukkapensaiden kasvun ja vanhojen puiden ja pensaiden poistamisessa häviävän biomassan erotukseen. Muiden satokasvien biomassaa ei oteta huomioon, sillä niihin sitoutuneen hiilen oletetaan vapautuvan saman vuoden aikana kuin sato korjataan. Viljelysmaaksi muutetuilla alueilla huomioidaan viljelykasvien biomassan lisäys ja puiden poisto muutosvuoden aikana. 

Kuollut puu (orgaaniset maat): Koskee alueita, joissa metsämaa muuttuu viljelysmaaksi. Laskenta perustuu VMI:n puustoinventointeihin.

Maaperän orgaaninen aines, kuollut puu ja karike (kivennäismaat): Koskee alueita, jotka on muutettu ruohikkoalueiksi. Laskenta perustuu maahiilimallinnukseen (Yasso), jossa käytetään lähtötietoina Luken keräämiä satotilastoja sekä Ilmatieteen laitoksen lämpötila- ja sadanta-aineistoja. Kivennäismailla ruohikkoalueena säilyvän alueen maaperän hiilivaraston ei oleteta muuttuvan.

Maaperän orgaaninen aines ja karike (orgaaniset maat): Laskennan päästökerroin perustuu mitattuihin päästöihin turvemaiden ruohikkoalueilta.

Kuollut puu (orgaaniset maat): Koskee ruohikkoalueiksi muuttuneita metsämaita. Laskenta perustuu VMI:ssa mitattuihin kuolleen puun määriin.

Maastopalot: Lukuun sisältyvät maastopaloista aiheutuvat CO₂-, CH₄- ja N₂O-päästöt ruohikkoalueilla ja viljelysmailla. Laskenta perustuu kasvibiomassatietoihin sekä sisäministeriön keräämiin paloalatietoihin.

N₂O-päästöt orgaanisen aineen hajoamisesta kivennäismaissa: Koskee ruohikkoalueiksi muutettuja alueita kivennäismaalla.  Laskenta perustuu arvioon hiilen ja typen määrästä maaperässä.

Kasvibiomassa: Koskee elävän puuston biomassaa esim. hylätyillä pelloilla, joihin puusto on alkanut levittäytyä. Laskenta perustuu puuston kasvun ja poistetun puuston erotukseen ja hyödyntää VMI:n puustoinventoinnin tietoja. Koskee metsämaasta ja viljelymaasta muutettujen ruohikkoalueiden osalta myös puuston ja viljelykasvien poistoa.

Kasvibiomassa: Sisältää päästöjä biomassan poistamisesta alueilla, jotka on muutettu turvetuotantoalueiksi ja tekojärviksi. Laskenta perustuu VMI:n puustomittauksiin.

Kuollut puu: Koskee alueita, joissa kosteikko tai metsämaa muuttuu turvetuotantoalueeksi. Laskenta perustuu VMI:n puustoinventointiin.

Maaperän orgaaninen aines: Turvetuotantoalueiden CO₂-päästökertoimet perustuvat Suomessa mitattuihin päästöihin. Turvetuotantokentille, turveaumoille ja ojille käytetään omia päästökertoimia. Puutarhaturpeen käytöstä aiheutuvien päästöjen laskenta perustuu Suomessa tuotetun puutarhaturpeen sisältämän hiilen määrään. Tekojärvien CO₂-päästöt perustuvat sulanajan päästökertoimiin.

Päästöt ja poistumat ojituksesta ja uudelleen vettämisestä: Koskee turvetuotantoalueiden ja muiden ei-luonnontilaisten kosteikoiden CH₄- ja N₂O-päästöjä. Turvetuotantoalueiden CH₄- ja N₂O-päästöjen laskenta perustuu samoihin menetelmiin kuin turvetuotantoalueiden CO₂-päästöjen laskenta. 50 suurimman tekojärven CH₄-päästölaskennassa käytetään kunkin altaan ravinteikkuustasoa IPCC:n luokittelemien päästökertoimien valinnassa. Vesivoimaloiden altaiden päästöissä otetaan huomioon myös alajuoksulle kohdistuvat päästöt. Pienempien rakennettujen lampien CH₄-päästöt perustuvat sulanajan päästökertoimiin. Päästöt metsämaista, ruohikkoalueista, turvetuotantoalueista ja rakennetuista alueista, jotka ovat muuttuneet kosteikoksi, lasketaan kansallisilla päästökertoimilla.

Kasvibiomassa: Koskee rakennetuksi alueeksi muutettuja alueita. Laskennassa otetaan huomioon alueen kasvipeitteisyys muutosta ennen ja sen jälkeen.

Kuollut puu: Koskee rakennetuksi alueeksi muutettua metsämaata. Laskenta perustuu VMI:n mittauksiin.

Maaperän orgaaninen aines ja karike: Koskee rakennetuksi alueeksi muutettua maata. Laskennassa otetaan huomioon, minkä tyyppiseksi alueeksi maa muuttuu.

N₂O-päästöt typpilannoituksesta: Laskenta perustuu rakennetuilla alueilla käytettyihin väkilannoitteiden kokonaistypen määriin, jotka Ruokavirasto vuosittain tilastoi. Huuhtoumasta johtuvien epäsuorien N₂O päästöjen määrät lasketaan kansallisella kertoimella. Muut ilmakehään vapautuvien suorien ja epäsuorien N₂O päästöjen osuudet perustuvat IPCC-ohjeeseen, jotka vastaavat Suomen ilmasto-olosuhteita. 

N₂O-päästöt orgaanisen aineen hajoamisesta kivennäismaissa: Koskee rakennetuksi muutettuja alueita kivennäismaalla. Laskenta perustuu arvioon hiilen ja typen määrästä maaperässä.

Puutuotteiden pääluokat ovat sahatavara, puulevyt sekä paperi ja kartonki. Nämä jaetaan laskennassa edelleen tarkempiin alaluokkiin. Hiilivarastojen muutokset raportoidaan erikseen Suomessa valmistetuille ja kulutetuille puutuotteille sekä Suomessa valmistetuille ja ulkomaille vietäville puutuotteille. Laskelmat perustuvat FAOSTAT-tietokannan ja kansallisten tilastojen kotimaisen puun käyttöön sekä tuotanto- ja vientitietoihin. Laskentamenetelmä ottaa huomioon mm. eri puulajien tiheydet ja eri tuoteryhmien käyttöiän (puoliintumisajat).