Siirry pääsisältöön

Merialueet - Itämeren meritaimenkanta 2025

Julkaistu 27.10.2026

Luonnonvaraiset meritaimenkannat ovat vahvistuneet viimeisten 10–15 vuoden aikana Suomenlahdella ja Selkämerellä. Itäisen Suomenlahden joissa tilanne on kuitenkin heikko. Kantojen elpymistä ovat tukeneet elinympäristöjen kunnostukset ja vaellusesteiden poistaminen. Myös meritaimenta sivusaaliina pyytävä verkkokalastus on vähentynyt kalastusrajoitusten ja muuttuneiden kalastustottumusten myötä.

Rasvaevällisen meritaimenen saaliiksi ottaminen on ollut kiellettyä Suomenlahdella vuodesta 2016 ja Pohjanlahdella vuodesta 2019. Tornionjoessa taimenen kalastus on ollut kiellettyä vuodesta 2013. Suomessa syntyneiden meritaimenten vaellusalue meressä on melko suppea, mutta ulottuu Pohjanlahdella osin Ruotsin sekä Suomenlahdella Viron ja Venäjän rannikolle.

Luonnonvaraiset meritaimenkannat ovat vahvistuneet viimeisten 10–15 vuoden aikana Suomenlahdella ja Selkämerellä. Itäisen Suomenlahden joissa tilanne on kuitenkin heikko.

Luontainen lisääntyminen vaihtelee alueittain

Perämereen laskevissa joissa taimenen luontainen lisääntyminen on edelleen heikkoa. Tornionjoen sivujoissa poikastiheydet ovat hieman kasvaneet, mutta ovat yhä alhaisia. Lestijoessa poikasia on erittäin vähän.

Selkämereen laskevassa Isojoessa poikastiheydet ovat kasvaneet, mutta voisivat olla nykyistä suurempia. Joen alaosan pato vaikeuttaa taimenten nousua kutualueille.

Suomenlahden joissa poikasmäärät ovat pääosin vähitellen kasvaneet, ja taimenkantojen tilaa voidaan jo pitää kohtalaisena. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja joissakin seurantakohteissa poikastiheydet ovat viime vuosina pienentyneet. Mustajoessa poikastiheys on palautunut vähitellen vuoden 2022 romahduksen jälkeen. Virojoella ja Urpalanjoella luontainen lisääntyminen on edelleen heikkoa, ja muun muassa vaellusesteet rajoittavat taimenten pääsyä lisääntymisalueille.

Taimenet löytävät kalatiehen lohia paremmin

Kymijoessa Koivukosken ja Korkeakosken kalateiden laskureilla seurataan jokeen nousevia lohia ja meritaimenia. Taimenet näyttävät löytävän Korkeakosken kalatiehen lohia paremmin, vaikka niiden kokonaismäärä on pieni.

Viitteet

Hyrsky, M., & Kirsi, J. 2023. Vaelluskalojen määrän arviointi Kymijoen Koivukosken ja Korkeakosken haarassa sekä kalateissä vuonna 2022. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 616. 20 s.

ICES. 2024. Baltic Salmon and Trout Assessment Working Group (WGBAST). ICES Scientific Reports. 6:42. 425 pp. https://doi.org/10.17895/ices.pub.25868665

Lähteenmäki, L., Orell, P., Romakkaniemi, A., & Snickars, M. (2023). Spawning migration behaviour of sea trout (Salmo trutta L.) in a boreal river system: effects of flow conditions and obstacles on migratory activity. Journal of Fish Biology, 102(2), 479–491. https://doi.org/10.1111/jfb.15286

Palm, S. Romakkaniemi, A. Dannewitz, J. Pakarinen, T. Veneranta, L. Vähä, V. ja Broman, A. 2024. Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2024. Sveriges lantbruksuniversitet ja Luonnonvarakeskus. 51 s.

Tilastotiedot kalastuksesta Suomessa

Ammattikalastus merialueella, vuodet 1993–2001. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Ympäristö–Miljö 1994:9, 1995:11, 1996:8, 1997:8, 1998:12, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 1999:4, 2000:7, 2001:46, 2002:57.

Ammattikalastus merellä, vuodet 2002–2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2003:55, 2004:55; 2005:57, 2007:2, 2008:3, 2009:3, 2010:4, 2011:3, 2012:2, 2013:3, 2014:3.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammattikalastus merellä 2014. Luonnonvarakeskus. Ammattikalastus merellä 2014 | Luonnonvarakeskus (luke.fi).

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kaupallinen kalastus merellä, vuodet 2015–2020. Luonnonvarakeskus. Kaupallinen kalastus merellä | Luonnonvarakeskus (luke.fi).

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan kalastus, vuodet 1998, 2000, 2002, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014, 2016 ja 2018. Vapaa-ajankalastus | Luonnonvarakeskus (luke.fi)

Suomi kalastaa 2009 – vapaa-ajankalastuksen saaliit kalastusalueittain. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Riista- ja kalatalous – tilastoja 2011:7.

Vapaa-ajankalastus, vuodet 1994, 1996, 1998, 2000, 2002, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Ympäristö–Miljö 1995:2, 1998:3, Maa-, metsä- ja kalatalous 2000:1, 2002:54, 2004:51, 2005:62, Riista- ja kalatalous – tilastoja 2007:7, 2009:6, 2011:7, 2014:1.

Asiantuntijat

Ville Vähä
Erityisasiantuntija
+358295327878
Atso Romakkaniemi
Erikoistutkija
+358295327416
Panu Orell
Tutkija, väitöskirjatutkija
+358295328757
Pauliina Louhi
Johtava tutkija
+358295322189
Back to the top of the page