Biomassa-atlaksen toteutus ja kehitys
Toteuttajat
Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti Biomassa-atlaksen suunnittelun ja rakentamisen 2014–2018. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa hankkeessa olivat mukana Tapio Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot. Monipuolisen tietosisällön tuottaminen on ollut mahdollista usean toimijan yhteistyönä. Jatkokehitystä on tehty eri hankkeissa, kuten Makerasta rahoitetussa Biokiertomoduulissa (2022–2024).
Luonnonvarakeskus (Luke) on Biomassa-atlaksen kotiorganisaatio, joka tuottaa tiedot maatalous- ja metsäbiomassoista ja ylläpitää biomassatietokantaa ja karttapalvelua. Päivittyvää tietoa biomassoista tuotetaan tutkimus- ja viranomaistyönä satotilastoina, metsävarojen inventointina, hakkuiden mallinnuksena ja kotieläinten lantojen mallinnuksena Suomen normilantajärjestelmällä. Luken tutkijat ovat koonneet aineistot ja muokanneet niistä yhdenmukaista paikkatietoa. Luke on hoitanut karttapalvelua koskevan viestinnän ja edistänyt karttapalvelun käyttöönottoa.
Lukesta Biomassa-atlasta ovat olleet toteuttamassa projektipäällikkö Eeva Lehtonen, erikoistutkijat Perttu Anttila, Kaija Hakala, Sari Luostarinen ja Oiva Niemeläinen, viestinnän asiantuntija Merja Lindroos, asiantuntija Timo Muhonen sekä sovelluskehittäjätiimi: erityisasiantuntijat Virpi Mäntylö ja Anil Maharjan sekä johtava asiantuntija Harri Pitkänen.
Tapio Oy (entinen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) on ollut mukana myös jatkokehittämisessä tuottamalla tiedot polttolaitosten tuhkista Biomassa-atlakseen.
Tapiosta Biomassa-atlaksen kehittämisessä ovat olleet mukana metsätietoasiantuntija Ari Kotiharju ja viestinnän asiantuntija Essi Lahti.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on valikoinut, kuvannut ja tarkistanut biohajoavat jätejakeet ympäristövalvonnan tietojärjestelmästä. Syke tuottaa Biomassa-atlasta varten biohajoavia jätteitä ja tuhkia koskevat päivitykset.
SYKEstä Biomassa-atlaksen jatkokehittämisessä ja suunnittelussa ovat olleet mukana tutkija Suvi Lehtoranta, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa ja erikoissuunnittelija Teija Haavisto. Jätetietojen tuottamisesta vastaa vanhempi suunnittelija Kirsi Merilehto.
Vaasan yliopiston Levón-instituutin projektipäällikkö Harri Lehtinen on osallistunut Biomassa-atlaksen tekniseen suunnitteluun ja toteutukseen IT-asiantuntijana, päävastuuna käyttöliittymäsuunnittelu, alustavat käyttötestaukset sekä IT-konsultointi. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat Biomassa-atlaksen avointen rajapintojen hyödyntäminen tulevaisuuden sovelluksissa.
Itä-Suomen yliopiston Ympäristöinformatiikan tutkimusryhmä on professori Mikko Kolehmaisen johdolla osallistunut Biomassa-atlaksen tietomallien ja sovellusarkkitehtuurin suunnitteluun. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat erilaisten laskentamallien liittäminen osaksi Biomassa-atlaksen ympäristöä sekä muiden tietojärjestelmien liittäminen siihen. Lisäksi pyritään kansainvälisten tutkimushankkeiden kautta edistämään Biomassa-atlaksen käyttöä myös Suomen ulkopuolella.
Mikko Kolehmaisen lisäksi suunnitteluun ja sen toteuttamiseen on osallistunut myös tutkija Robert Ciszek.
Yhteistyö
Biomassa-atlas palvelun tavoitteena on edistää biomassojen kestävää hyödyntämistä. Palvelua on hyödynnetty lukuisissa eri hankkeissa ja palveluiden kehittämisessä, ja yhteistyön toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Muutos kestävämpään ja resurssitehokkaampaan toimintaan vaatii kaikkien alan toimijoiden yhteistyötä.
Biomassa-atlas pohjautuu viranomaisrekistereistä ja tilastoista saataviin tietoihin. Valtakunnallisten rekisterien etuna on mm. tietojen Suomen peittävä kattavuus ja laskennan yhdenmukaisuus koko alueella. Tietoja on myös mahdollista päivittää säännöllisesti.
Suomessa on nykyään käytettävissä myös palveluita, joissa sivuvirtoja tuottavat tahot voivat itse ilmoittaa materiaaleistaan, joista haluavat luopua. Vastaavasti palveluissa voidaan myös tarjota käsittelymahdollisuutta muiden tuottajien materiaaleille. Yhdessä eri karttapalvelut muodostavat kattavamman kuvan biomassapohjaisten sivuvirtojen potentiaalista.
KiertoaSuomesta
KiertoaSuomesta.fi on kauppapaikka, joka yhdistää materiaalien myyjät ja ostajat. Sivusto toimii pääasiassa biopohjaisten sivuvirtojen (esim. lanta, nurmi, kasvijätteet) markkinapaikkana ja se auttaa myyjiä ja ostajia löytämään toisensa. Palvelun avulla pystytään kehittämään alueellisia ravinne- ja materiaalikiertoja ja näin edistämään biokiertotaloutta. Pääkohderyhminä ovat biopohjaisia sivuvirtoja tuottavat maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden yritykset ja raaka-aineita käyttävä teollisuus sekä julkinen sektori.
Materiaalitori
Materiaalitori on yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu kiertotalouden markkinapaikka, jossa voi etsiä ja ilmoittaa sivuvirroista, ylijäämämateriaaleista, jäte-eristä ja uudelleenkäyttöön sopivista materiaaleista ja tuotteista. Palvelussa voi myös etsiä ja tarjota kiertotalouden palveluita, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluita. Palvelun omistaa ympäristöministeriö ja sitä ylläpitää Motiva Oy.
Biokaasulaskuri
Luonnonvarakeskuksen ylläpitämällä biokaasulaskurilla pystyy arvioimaan eri syötteistä saatavissa olevaa metaanimäärää, vertailla eri prosessointivaihtoehtojen ja energian hyödyntämismuotojen kannattavuutta sekä arvioida alustavasti mahdollisen biokaasulaitosinvestoinnin suuruutta. Vinkki: Biomassa-atlaksen avulla voi arvioida valitulla alueella muodostuvia biokaasuprosessiin soveltuvien biomassojen määriä.
Circwaste
Circwaste-hanke saa päärahoituksensa EU:n Life-ohjelmasta. Circwaste-hankkeessa on koottu ravinnepitoisten biomassojen ominaisuustietoja, joita on mahdollista yhdistää Biomassa-atlaksen biomassojen määrä- ja sijaintitietoihin.
Jatkokehitys ja ylläpito
Biomassa-atlasta kehitetään jatkossakin mm. uusien hankkeiden myötä ja käyttäjiltä tulevien palautteiden perusteella. Uusia ominaisuuksia tuodaan järjestelmään tarpeen mukaan ja niistä tiedotetaan rekisteröityneille käyttäjille suoraan
Julkaisun jälkeen on lisätty tai kehitetty seuraavia ominaisuuksia:
- Polttolaitosten tuhkat lisättiin Biomassa-atlakseen 2017. Peltobiomassat ja -sivuvirrat lisättiin 2018 alkupuoliskolla. Puutarhakasvien tuotannon tietoja tarkennettiin kesällä 2018.
- Biomassa-atlaksen käännettiin ruotsiksi ja englanniksi.
- Biomassojen ominaisuuksia kuvaavat tietokortit lisättiin karttapalveluun 2023.
- Biomassa-atlaksen projektisivut uudistettiin 2024, jolloin sivuille lisättiin myös arvoketjut-osio.
Jatkossa pelto-, lanta- ja jätetiedot on tarkoitus päivittää noin kolmen ja metsätiedot noin viiden vuoden välein. Tuhkatiedot ja Vantaan elintarvikejätepilotti lisättiin Biomassa-atlakseen erillisissä hankkeissa, ja tietojen päivittämistä ei ole toistaiseksi suunnitteilla.