Suomen ahmakanta 2025

Vuoden 2025 helmikuussa Suomessa arvioidaan olleen noin 535 (95 % todennäköisyysväli 462–613) ahmaa. Arvio ei aiemmista vuosista poiketen sisällä kolmea pohjoisinta kuntaa, sillä muutokset aineiston määrässä ja laadussa eivät mahdollista kanta-arvion tekemistä Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien alueille. 

Vuoden 2025 kanta-arvion mukaan ahmakanta on koko Suomessa noin 33 % suurempi kuin vuoden 2024 takautuvasti päivittynyt arvio samalta alueelta. Vuoden 2024 päivitetty arvio on 400 ahmaa (95 % todennäköisyysväli 335–464, kuva 1). Koko Suomen arviot eivät sisällä kolmea pohjoisinta kuntaa. 

Ahmojen kokonaismäärästä poronhoitoalueen ulkopuolella oli todennäköisimmin 395 ahmaa (95 %:n todennäköisyysväli 337–457 ahmaa). Poronhoitoalueen - lukuun ottamatta Inaria, Utsjokea ja Enontekiötä - liikkui todennäköisimmän 140 ahmaa (95 %:n todennäköisyydellä 99–184).  

Ahmakanta on edelleen levittäytymisvaiheessa. Kannan koko on kasvanut koko maassa, mutta selvimmin poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa, jossa kasvua on vajaa 38 % verrattuna vuoteen 2024. Silti on huomioitava se, että satunnaisuus vaikuttaa vähälukuisen eläimen jälkien frekvenssiin riistakolmioilla. Siksi kannan kehityssuunnasta saadaan luotettava arvio vasta useamman vuoden aineiston pohjalta.

Ahmakanta on runsastunut yli kymmenkertaiseksi vuosijaksolla 1989–2025. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kannan runsastuminen on ollut aiempaa voimakkaampaa (Kuva 1, alla kolmen kuvan sarja). 

Kuva 1 (kolmen kuvan sarja). Ahmojen todennäköisin yksilömäärä ja 95 %:n todennäköisyysvälit vuosina 1989–2025. Yksilömäärät on laskettu kolmelle alueelle: poronhoitoalueelle, poronhoitoalueen ulkopuoliselle alueelle ja koko Suomen kanta. Kaikista luvuista puuttuu kolmen pohjoisimman kunnan ahmamäärät. Tarkat luvut saat osoittamalla hiirellä kunkin vuoden pienehköä ympyrää. Aineisto: Luonnonvarakeskus.  

Metsähallitus on aiempina vuosina tehnyt kolmen pohjoisimman kunnan (Inari, Utsjoki ja Enontekiö) alueella erillislaskentoja ahmakannan arviointia varten. Säästötoimien takia laskennat lopetettiin vuosien 2022–2023 aikana. Korvaavaa menetelmää lopetetuille laskennoille ei tällä hetkellä ole. Luonnonvarakeskus on kuitenkin pyrkinyt etsimään tietoa ahmakannasta muista lähteistä, kuten porovahinkojen määrästä. 

Ahmakannan muutokset voivat heijastua porovahinkojen määrään. Porovahinkoja tarkasteltiin kolmen pohjoisimman kunnan alueella (Kuva 2). Vahinkomäärien huippu ajoittuu vuodelle 2020, jonka jälkeen määrä tippui noin puoleen ja pysyi matalana vuoteen 2023 saakka. Vuoden 2024 aikana vahinkojen määrä kasvoi, mutta näyttää jälleen laskeneen vuoden 2025 aineistossa. (Huom. Vuoden vahinkomäärät on irrotettu tietokannasta 27.11.2025). 

Edellisen lisäksi haastattelimme Metsähallituksen maastotyöntekijöitä. Heidän arvionsa kolmen pohjoisimman kunnan ahmakannan koosta on 35–50 yksilöä.  

Kuva 2. Ahman poroille aiheuttamien vahinkojen lukumäärä vuosina 2010–2025 kolmen pohjoisimman kunnan alueella. Vuoden 2025 aineisto on irrotettu tietokannasta 27.11.2025. Aineisto: Riistavahinkorekisteri. 

Ahma on arktisella ja alpiinisella tundralla sekä pohjoisissa havumetsissä elävä kookas näätäeläin, joka on sekä raadonsyöjä että etenkin poronhoitoalueella myös aktiivinen saalistaja. 

Ahma on hidas lisääntyjä. Naaras synnyttää kerrallaan tavallisesti 2–3 pentua ja skandinaavisen tutkimusaineiston perusteella pitää usein välivuoden lisääntymisessään. Ahma saa pentuja tavallisesti helmikuussa, mutta voi joskus synnyttää jo tammikuun loppupuolella. Skandinaavisessa, 31 pentuetta käsittävässä aineistossa aikaisin pentue oli syntynyt 29. tammikuuta (Aronsson 2017). Naaras usein siirtelee pentuja pesäpaikasta toiseen, minkä takia naaraan liikkuminen ei keskity yhden pesäpaikan ympäristöön (Aronsson 2017).