Menetelmäkuvaus - ahman kannanarviointi

Ahman kanta-arviossa käytetään aineistolähteenä talvella suoritettavia riistakolmiolaskentoja. Kanta-arvio sisältää arvion kannan koon kehityksestä koko maassa, poronhoitoalueella ja poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa. Koko maan ja poronhoitoalueen arviot eivät sisällä kolmea pohjoisinta kuntaa.

Aineistot

Talviset riistakolmiolaskentojen tulokset

Aineistokeruumenetelmät

Talviset riistakolmiolaskennat. Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka laskentalinjan kokonaispituus on 12 km. Talvilaskennassa keskitytään riistanisäkkäiden jälkiin. Riistakolmioiden talvilaskenta tehdään Suomen etelä- ja keskiosissa 15.1.–28.2. ja Oulun sekä Lapin alueilla 15.1.–15.3. 

Aineiston analysointimenetelmät

Riistakolmioaineistoihin pohjautuva arvio perustuu talven kolmiolaskennoissa havaittuihin ahmanjälkien määrään ja kokemusperäiseen arvioon ahman vuorokausijäljen keskimääräisestä pituudesta. Vuorokausijäljen keskimääräinen pituus on saatu kymmenen eri ahmayksilön jäljityksen tuloksena. Laskentalinjan ylittävien ahmanjälkien määrä muutetaan eläinyksilöiden määräksi käyttämällä 1930-luvulla kehitettyä Formosovin menetelmää. Alun perin kokeilun kautta syntynyt ratkaisu tunnetaan nykyään muodossa T = 1,57* S /(M*D). S on ylitysjälkien keskimääräinen lukumäärä vuorokaudessa, M laskentalinjan pituus ja D lajin keskimääräinen kulkumatka vuorokaudessa. Yhtälön vakio 1,57 on ”tilatekijä” eli π/2.

Sattuma vaikuttaa harvalukuisen eläimen vuosittaiseen jälkimäärään enemmän kuin yleisemmillä riistaeläimillä. Otantaan liittyvän sattuman vaikutus huomioidaan käyttämällä populaatiomallia, joka erottelee otantaan liittyvän sattuman populaation luonnollisesta vaihtelusta. Otantaan liittyvä satunnaisvaihtelu kuvaa sitä, kuinka monta kertaa ahma sattuu kulkiessaan ylittämään laskentalinjan. Ahma voi jättää linjan kokonaan ylittämättä, tai sama ahma voi ylittää linjan monta kertaa. Mallin tuloksena saadaan arvio vuosittaisista ahmojen lukumääristä todennäköisyysjakaumina. Populaatiomalli päivittää ahma-arviota myös takautuvasti, sillä uusimmat ahmahavainnot kertovat myös aiemmasta ahmakannan kehityksestä.

Populaatiomallin tuottamat todennäköisyysjakaumat lasketaan erikseen poronhoitoalueelle ilman kolmea pohjoisinta kuntaa sekä poronhoitoalueen ulkopuoliseen Suomeen. Koko Suomen kantaa kuvaava arvio muodostetaan näiden todennäköisyysjakaumien summana. Taulukossa 1 arviot raportoidaan ahmojen todennäköisimmän lukumäärän ja 95 % todennäköisyysvälin avulla.