Menetelmäkuvaus - ahman kannanarviointi

Ahman kanta-arviossa käytetään pääasiassa talvella suoritettavaa riistakolmioaineistoa tietolähteenä. Kanta-arvio sisältää arvion kannan koon kehityksestä koko maassa, poronhoitoalueella ja poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa. 

Aineistot 

• Talviset riistakolmiolaskentojen tulokset 
• Riistavahinkorekisteri 

Aineiston keruumenetelmät 

Talviset riistakolmiolaskennat. Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka laskentalinjan kokonaispituus on 12 km. Talvilaskennassa keskitytään riistanisäkkäiden jälkiin. Riistakolmioiden talvilaskenta tehdään Suomen etelä- ja keskiosissa 15.1.–28.2. ja Oulun sekä Lapin alueilla 15.1.–15.3.  

Riistavahinkorekisteri tietojärjestelmästä irrotetaan ahman poroille aiheuttamien vahinkojen lukumäärä vuoden ajalta kolmen pohjoisimman kunnan alueelta (Utsjoki, Inari ja Enontekiö). 

Aineiston analysointimenetelmät 

Riistakolmioaineistoihin pohjautuva arvio perustuu ahmanjälkien määrään riistakolmioiden talvilaskennoissa ja aineistoon ahman vuorokausijäljen keskimääräisestä pituudesta. Vuorokausijäljen pituuden keskimääräinen mitta pohjautuu kymmenen eri ahmayksilön jäljityksiin. Ylitysjälkimäärä muutetaan eläinyksilöiden määräksi käyttäen jo 1930-luvulla kehitettyä Formosovin menetelmää (kanta-arvioraportti 2024, sivu 7). Todennäköiset yksilömäärät ja 95 % todennäköisyysvälit laskettiin yhtäältä koko Suomen osalta ja toisaalta erikseen poronhoitoalueen ja muun Suomen kolmioille. 

Riistavahinkorekisteristä saatu ahman poroille aiheuttamien vahinkojen lukumäärää vertaillaan vuosien välillä. 

Aineiston ja tulosten päivitys 

Ahman kanta-arvio julkaistaan kerran vuodessa, tavallisimmin marras-joulukuussa. 

Tulosten käyttötarkoitukset 

Kanta-arvio luo perustan ahmakannan seurannalle ja hoidolle.