Menetelmäkuvaus - Elintarvikejäte- ja hävikkiseuranta
Elintarvikejäte- ja ruokahävikkitietoa kerätään osana EU-komission asettamaa vaatimusta (delegoitu päätös 2019/1597). Sen mukaan jokainen jäsenmaa on velvollinen raportoimaan vuosittain koko elintarvikeketjussa syntyvän elintarvikejätemäärän. Suomessa kerätään tietoa myös ruokahävikin määrästä (tietojen toimittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista).
Aineistot
Luken tilastoaineistot, hankkeessa tehdyt kyselyt, päiväkirja-aineistot ja punnitustutkimukset, haastattelut, jätteiden koostumustutkimukset, sekä YLVA-tietokannasta kerätyt tiedot (YLVA=ympäristösuojelun tietojärjestelmän valvontaosa).
Aineistokeruumenetelmät
Eri vaiheissa tietoja kerätään eri menetelmillä. Alkutuotannossa tietoja kerätään kyselytutkimuksilla (muun muassa osana kansallisia puutarhatilasto- ja satotilastokyselyjä sekä erillisillä kyselyillä), hyödyntämällä kansallisia tilastoja (esimerkiksi eri alkutuotantotuotteiden tuotantomäärätiedot) sekä haastattelemalla asiantuntijoita.
Teollisuuden osalta tietoja on kerätty kyselytutkimuksella. Kansallisen jätelain uudistamisen ansiosta tietoja saadaan jatkossa YLVA-tietokannan kautta ympäristölupavelvollisilta toimijoilta (ovat velvollisia raportoimaan elintarvikejätetietonsa vuosittain).
Kaupoista tiedot saadaan Luken kyselytietolomakkeella, johon kaupan toimijat keräävät tietonsa vuosittain (skannaamalla sekä punnitsemalla osan tuotteita).
Ravitsemispalvelutietoja on kerätty punnitustutkimuksella, jossa tietoja on kerätty eri ravitsemispalvelutoimijoilta (a la carte -ravintolat, buffee-ravintolat, ruokalat jne.) sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.
Kotitalouksilta elintarvikejätetietoja on kerätty koostumustutkimuksilla jätehuoltolaitoksissa Helsingin, Turun ja Tampereen alueilla sekä päiväkirjatutkimuksilla, joissa on mitattu ruokahävikkiä.
Aineiston analysointimenetelmät
Tietoja on analysoitu hyödyntämällä sekä laadullisia että määrällisiä analyysimenetelmiä, kuten sisällönanalyysiä ja tilastollisia analyyseja (muun muassa regressioanalyysi ja faktorianalyysi)
Aineiston ja tulosten päivitys
Aineisto lasketaan ja raportoidaan vuosittain. Osassa ketjua niin sanottua primääridataa saadaan vuosittain, osassa neljän vuoden välein. Aineistot julkaistaan Luonnonvaratieto-sivustolla vuosittain.
Tulosten käyttötarkoitukset
Tuloksia käytetään sekä kansalliseen elintarvikejätteen ja ruokahävikkimäärien seurantaan että EU:n edellyttämään vuosittain kerättävään elintarvikejäteaineistoon. Vaatimus perustuu vuonna 2019 komission asettamaan delegoituun päätökseen elintarvikejätteen mittaamisesta (2019/1597).
Termiselitykset
Elintarvikejäte (EU komission määritelmä): Alun perin syömäkelvoton ruoka/elintarvike (kuten luut ja hedelmien kuoret, kahvinporot) ja alun perin syötäväksi tarkoitettu ruoka/elintarvike, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena (esimerkiksi raaka-aineena teollisuudessa).
Ruokahävikki (Kansallinen määritelmä): Alun perin syötäväksi tarkoitettu (syömäkelpoinen) ruoka/elintarvike, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena (esimerkiksi raaka-aineena teollisuudessa).
