Siirry pääsisältöön

Menetelmäkuvaus - Ylä-Lapin riekkolaskenta

Ylä-Lapin riekkolaskenta on vuosittain toteutettava seuranta, joka tuottaa tietoa riekkojen esiintymisestä ja tiheydestä tunturi-, suo- ja koivikkoalueilla. Menetelmä perustuu kanakoirien avulla tehtäviin havaintoihin, ja se on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien. Laskenta kattaa kolme kuntaa: Utsjoki, Inari ja Enontekiö.

Aineisto

Riekkolaskennan aineisto koostuu metsästäjien tekemistä havainnoista, jotka kerätään kanakoirien avulla. Havainnot sisältävät tietoa riekkoparvien määrästä, ikäjakaumasta, parvikokojen vaihtelusta ja yksilöiden sijainnista suhteessa laskentalinjaan. Lisäksi laskennassa hyödynnetään sähköistä järjestelmää, joka on yhteiskäytössä Norjan kanssa. Tämä järjestelmä mahdollistaa aineiston tallentamisen ja tarkastelun digitaalisesti.

Aineistonkeruumenetelmä

Aineisto kerätään elokuussa, jolloin metsästäjät liikkuvat maastossa kanakoirien kanssa. Laskenta perustuu linjalaskentaan ja etäisyysotantaan. Jokaisella laskentakerralla kirjataan, kuinka kaukana havainnot ovat laskentalinjasta. Linjan läheisyydessä havaitaan lähes kaikki riekkoparvet ja yksilöt, mutta kauempana osa jää havaitsematta. Menetelmä on joustava ja mukautuu maasto-olosuhteisiin sekä laskijoiden toimintatapoihin. Tehokkaan laskentakaistan leveys ja pinta-ala määräytyvät vuosittain kerätyn aineiston perusteella.

Aineiston analysointimenetelmät

Kerätty aineisto analysoidaan tilastollisesti mallintamalla havaittavuutta puolinormaalijakauman avulla. Tämän mallin perusteella määritetään niin sanottu tehokas laskentakaista, johon kaikki havainnot suhteutetaan. Vuonna 2025 tehokas laskentakaista oli 47 metriä linjan molemmin puolin, mikä oli koko laskentahistorian kapein. Aikaisempina vuosina kaistan leveys on vaihdellut 47–91 metrin välillä. Aineiston analysoinnissa käytetään Distance 7.2 -ohjelmistoa (Thomas et al. 2009), joka on kansainvälisesti laajalti käytetty työkalu etäisyysotantaan perustuville aineistoille. Lisäksi laskennan tukena käytetään Norjan kanssa yhteistä sähköistä järjestelmää (honsefugl.nina.no/Innsyn), joka mahdollistaa aineiston jouhevan kokoamisen.

Aineiston ja tulosten päivitys

Riekkolaskenta toteutetaan vuosittain, ja aineisto kerätään elokuussa. Havaittavuusmalli ja tiheysarviot päivitetään vuosittain kerätyn aineiston perusteella. 

Tulosten käyttötarkoitukset

Laskennan tuloksia hyödynnetään monipuolisesti. Ne tarjoavat tietoa riekkokannan tilasta ja sen vuosittaisesta vaihtelusta, mikä tukee metsästysalueiden ja -aikojen suunnittelua. Tulokset ovat keskeisiä myös luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. Lisäksi ne tukevat kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti Norjan kanssa, jossa vastaavaa laskentaa tehdään rinnakkain.

Termien selitykset

  • Tehokas laskentakaista tarkoittaa laskentalinjan molemmin puolin määritettyä etäisyyttä, johon havainnot suhteutetaan tiheysarvioiden laskemiseksi.
  • Puolinormaalijakauma on tilastollisessa mallissa käytetty todennäköisyysjakauma, jolla kuvataan, miten havaittavuus muuttuu etäisyyden kasvaessa.

Asiantuntijat

Laskennan koordinoinnista vastaa Metsähallitus, ja aineiston analysoinnin sekä tulosten julkaisemisen toteuttaa Luonnonvarakeskus.
Antti Paasivaara
Erikoistutkija
+358295328753
Back to the top of the page