Rehutaulukot - Hevoset
Tältä sivulta löydät kaikki hevosten rehuarvoihin ja ruokintasuosituksiin liittyvät asiat. Rehutaulukko on luettelo yleisesti käytettyjen rehujen tyypillisistä koostumus- ja rehuarvotiedoista eli ns. viiterehujen luettelo.
Näin lasket hevosten rehujen rehuarvot
Eri eläinlajeille on määritelty rehuarvojen viralliset laskentaperusteet. Rehuarvojen laskemisessa tarvittavat koostumustiedot saadaan rehuanalyysin tuloksista tai rehutaulukosta ja sulavuuskertoimet rehutaulukoista.
Hevosten rehutaulukko perustuu märehtijöiden rehutaulukkoon. Hevosten rehujen energia-arvo lasketaan samalla tavalla kuin märehtijöiden rehujen, mutta valkuaisarvo on erilainen.
Rehuarvojen laskentaperusteet
Hevosten ruokintasuositukset
Hevosten energia- ja valkuaissuositukset perustuvat elopainoluokkaan ja hevosten tekemän työn luokitteluun. Elopainoluokat vastaavat erirotuisten hevosten keskimääräisiä elopainoja lihavuuskunnossa ”Hyvä”. Mikäli hevonen on tätä laihempi, on sen energia- ja valkuaistarve suositusta suurempi, ja vastaavasti mikäli hevonen on lihavampi, energia- ja valkuaistarpeet ovat suositusta pienempiä. Elopainoluokka vastaa erirotuisten hevosten keskimääräisiä elopainoja: suomenhevonen 540–550 kg, lämminverinen ravihevonen 440–550 kg, lämminverinen ratsuhevonen 560–600 kg lihavuuskunnossa "Hyvä".
Hevosen tekemä työ luokitellaan kevyeen, kohtalaiseen ja raskaaseen työhön. Levossa oleva hevonen on ylläpitotasolla (joutilas hevonen). Kevyellä työllä tarkoitetaan kevyttä liikuntaa, kuten käyntiä tai kevyttä hölkkää n. 1 tunnin mittaisen ratsastuksen tai ajon aikana, jolloin hevonen ei hikoile. Tällaisessa liikunnassa ovat esimerkiksi harrastehevoset (ratsastus tai ajo) ja valmennuksen alussa olevat tai opetettavat ravihevoset. Kohtalaisessa työssä hevonen hikoilee lievästi. Tällaista rasitusta ovat esimerkiksi reipas hölkkä, koulu- tai esteratsastusharjoitus sekä peruskuntokauden luominen kilpahevosella. Myös ratsastuskoulujen opetushevoset tekevät usein kohtalaista tai tätä raskaampaa työtä. Kilpailevien ravihevosten sekä valjakko- ja kenttäratsastushevosten tekemä työ harjoitus- ja kilpailukaudella on raskasta työtä, joka aiheuttaa runsasta hikoilua. Tällaista on nopeus- ja voimaharjoittelu sekä säännöllinen ja tiheä kilpaileminen. Liikunnan määrä on tällöin 6-10 h/vk ja liikunta voi olla päivittäistä, tai viikkoon voi sisältyä harjoituspäiviä ja esimerkiksi 1-2 lepopäivää.
Hevosen tekemän työn määrän ja luokituksen arvioinnissa voidaan käyttää apuna sydämen lyöntitiheyden eli sykkeen mittaamista. Kevyessä työssä harjoituksen tai työsuorituksen aikainen syke on keskimäärin 80 lyöntiä minuutissa. Kohtalaista työtä tekevän hevosen syke on harjoituksen tai työsuorituksen aikana keskimäärin 90-100 ja raskaassa työssä 110-150 lyöntiä minuutissa. Kilpailusuorituksen tai nopeusharjoituksen aikana syke voi nousta tätä huomattavasti korkeammaksi.
Erityisesti energian kulutusta ja tarvetta arvioitaessa on huomioitava yksilöiden (ja rotujen) väliset erot. Käytännössä lihavuuskunnon seuranta ja arviointi riittävän usein (3-4 viikon välein) riittää arvioimaan hevosen energian saantia suhteessa kulutukseen. Tämä on ratsastus- tai ravikäytössä olevien hevosten lisäksi tärkeätä kantavien ja imettävien tammojen sekä kasvavien nuorten hevosten kohdalla.
Hevosten energia- ja valkuaissuositukset
| Elopainoluokka kg 1) | 450 | 550 | 600 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MJ/pv | srv, g/pv | MJ/pv | srv, g/pv | MJ/pv | srv, g/pv | |
| Urheilu-/vapaa-ajan (ja työ-) hevonen 1) | ||||||
| Levossa | 57,3 | 320 | 70,2 | 400 | 76,0 | 430 |
| Kevyt työ | 57,3-66,7 | 405 | 70,2-81,9 | 495 | 76,0-88,9 | 540 |
| Kohtalainen työ | 66,7-81,9 | 480 | 81,9-99,5 | 585 | 88,9-108,8 | 640 |
| Raskas työ | 81,9-95,9 | 640 | 99,5-117 | 780 | 108,8-127,5 | 850 |
| Kantava tamma, viim. 3 kk 4) | 65,5-71,3 | 450 | 80,5-87,5 | 550 | 87,4-95,0 | 600 |
| Imettävä tamma, 1.- 3. imetyskuukausi 1,2) | 95,9 | 900 | 117,0 | 1100 | 127,5 | 1200 |
| Vieroitettu varsa, 6 – 12 kk 1,3,4) | 52,6 | 450 | 64,4 | 550 | 70,2 | 600 |
| 1 – 3-vuotias 3) | ||||||
| Valmennuksessa oleva 1,5-2,5 -vuotias | 68,0-74,0 | 450 | 84,0-91,0 | 550 | 91,0-99,0 | 600 |
| Ei valmennuksessa oleva | 57,3 | 410 | 70,2 | 500 | 76,0 | 545 |
1) Ulkolämpötilan aiheuttama energiantarpeen lisäys: vieroitettu varsa + 1,4 %/aste alle 0 oC, nuori hevonen + 1,4 %/aste alle -11 oC, aikuinen hevonen + 2,7 %/aste alle -15 oC
2) Tämän jälkeen vähennetään energian saantia noin 15 % ja valkuaisen saantia noin 30 % loppuimetyksen ajaksi.
3) Aikuispainon mukaan
4) Lysiiniä 0,5–0,6 % rehuannoksessa tai n. 0,55 g/MJ
Hevosten kivennäissuositukset
| Elopainoluokka, kg | 450 | 550 | 600 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ca | P | Mg | Ca | P | Mg | Ca | P | Mg | |
| Urheilu-/vapaa-ajan (ja työ-) hevonen | |||||||||
| Levossa | 18 | 13 | 7 | 22 | 16 | 8 | 24 | 17 | 9 |
| Kevyt työ | 27 | 16 | 9 | 33 | 20 | 10 | 36 | 22 | 12 |
| Kohtalainen työ | 32 | 19 | 10 | 38 | 23 | 13 | 42 | 25 | 14 |
| Raskas työ | 36 | 26 | 13 | 44 | 32 | 17 | 48 | 35 | 18 |
| Kantava tamma, viimeiset 3 kk | 32 | 24 | 10 | 40 | 29 | 12 | 43 | 32 | 13 |
| Imettävä tamma, 1.- 3. imetyskuukausi | 47 | 35 | 11 | 63 | 42 | 14 | 69 | 45 | 15 |
| Vieroitettu varsa, 6 – 12 kk 1) | 28 | 18 | 5 | 31 | 22 | 5 | 34 | 24 | 7 |
| 1 – 3-vuotias 1) | |||||||||
| Ei valmennuksessa oleva | 22 | 14 | 7 | 26 | 17 | 9 | 28 | 19 | 10 |
| Valmennuksessa oleva (1,5-2,5 v) | 38 | 25 | 10 | 46 | 30 | 12 | 50 | 33 | 14 |
1) Aikuispainon mukaan
Hevosten hivenainesuositukset
| Fe | Cu | Zn | |
|---|---|---|---|
| Joutilas/kevyt työ | 500 | 60 | 500 |
| Valmennus/työ | 600 | 125 | 600 |
| Kantava tamma, viim. 3 kk | 900 | 125 | 400 |
| Imettävä tamma | 900 | 125 | 500 |
| Vieroitettu varsa 7-12 kk | 490 | 75 | 315 |
Hevosten vitamiinisuositukset
| A-vitamiini, k.y./pv | D-vitamiini, k.y./pv | E-vitamiini, mg/pv | |
|---|---|---|---|
| Joutilas/kevyt työ | 30000–40000 | 3000–4000 | 400–450 |
| Kova valmennus/raskas työ | 40000–60000 | 3000–5000 | 1500–2500 |
| Kantava tamma | 30000-40000 | 6000-9000 | 800-960 |
| Imettävä tamma, viim. 3 kk | 30000–36000 | 6000–9000 | 1000–1200 |
| Vieroitettu varsa 7-12 kk | 17000 | 5100 | 400–500 |
Hevosten kuiva-aineen syönti
| Imettävä tamma | |
| – imetyskauden alku | 2,0 – 3,0 % |
| – imetyskauden loppu | 1,5 – 2,5 % |
| Kantava tamma | 1,5 – 2,5 % |
| Urheilu- ja vapaa-ajan hevonen | 1,5 – 2,5 % |
| Varsa ja nuori hevonen | |
| – vieroitettu | 2,5 – 3,0 % |
| – 1-vuotias | 3,0 % |
| – 2-vuotias | 2,5 % |
Esimerkki kuiva-aineen syönnin määrittelystä urheilu- ja vapaa-ajan hevoselle, jonka elopaino on 500 kg:
Kuiva-aineen syönti 1,5 % elopainosta, kg/pvä = 500 × (1,5/100) = 7,5 kg ka/pv
Kuiva-aineen syönti 2,5 % elopainosta, kg/pvä = 500 × (2,5/100) = 12,5 kg ka/pv.
Hevosten lihavuuskuntoluokitus
1. Hyvin laiha
Nahka kylkiluiden päällä on tiukka, selkäranka ja luusto selvästi näkyvissä, rasvakudosta ei ole tai se on ohut. Kaula on kuihtunut.
2. Laiha
Kylkiluut ja selkäranka ovat selvästi näkyvissä. Rasvakerros kylkiluiden päällä on ohut. Kaula on kapea ja löysä.
3. Kohtalainen
Kylkiluut ovat heikosti nähtävissä. Selkäranka peittynyt, mutta okahaarakkeet ovat tunnettavissa. Kaula on kapea mutta kiinteä.
4. Hyvä
Kylkiluut ovat peitossa ja helposti tunnettavissa. Okahaarakkeet ovat peitossa, mutta tunnettavissa. Selkärangan kohdalla ei ole vakoa, selkä on tasainen. Lantio on rasvakerroksen peittämä ja pyöreä. Kaula on kiinteä, ei harjamainen.
5. Lihavahko
Rasva kylkiluiden päällä tuntuu pehmeältä. Rasvaa alkaa kertyä sään ympärille, kyynärpään taakse ja kaulaan. Rasva hännän tyvessä on pehmeää.
6. Lihava
Kylkiluiden tuntemiseksi täytyy painaa niiden päällä olevaa rasvakerrosta. Selkärangan kohdalla on vako. Lantion ympärillä ja hännän tyvessä rasva on pehmeää. Rasvaa on kertynyt sään ympärille, kyynärpään taakse ja kaulaan.
7. Hyvin lihava
Kylkiluiden tuntemien on vaikeaa tai mahdotonta. Vako selkärangan päällä on syvä. Rasva hännän tyvessä on hyvin pehmeää ja pullottavaa, samoin sään ympärillä, kyynärpään takana ja kaulassa. Kaula on leveä, kiinteä ja harjamainen, rasvapoimuja.