Ajankohtaista
Uutinen
|
15.4.2025
|
Metsä ja metsätalous, Seuranta
TESTI erilaisia kuvia
| Osuus % | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
| Lumi | 7.25 | 7.47 | 8.02 | 9.01 | 8.48 | 7.98 | 6.17 | 6.11 | 2.32 | 3.09 |
| Tuuli | 1.73 | 1.53 | 1.3 | 1.25 | 1.33 | 1.56 | 1.42 | 1.21 | 1.18 | 1.6 |
| Muu abioottinen | 4.1 | 3.52 | 3.15 | 3.42 | 2.75 | 1.86 | 1.9 | 2.83 | 2.4 | 2.02 |
| Hirvieläimet | 3.14 | 2.71 | 3.02 | 2.62 | 2.76 | 2.99 | 2.5 | 2.47 | 2.02 | 1.74 |
| Myyrät ja muut selkärankaiset | 0.37 | 0.16 | 0.26 | 0.24 | 0.17 | 0.14 | 0.08 | 0.1 | 0.05 | 0.17 |
| Kirjanpainaja | 0.07 | 0.11 | 0.07 | 0.08 | 0.11 | 0.11 | 0.09 | 0.33 | 0.2 | 0.26 |
| Muut hyönteistuhot | 0.19 | 0.17 | 0.39 | 0.39 | 0.2 | 0.14 | 0.2 | 0.06 | 0.16 | 0.14 |
| Lahottajat ml. juurikääpä | 1.45 | 1.88 | 1.86 | 1.51 | 1.34 | 1.23 | 1.26 | 1.27 | 1.1 | 1.41 |
| Tervasroso | 0.65 | 1.29 | 1.13 | 1.01 | 1.12 | 1.06 | 0.38 | 0.26 | 0.25 | 0.28 |
| Muut verso-, neulas- ja lehtituhot | 1.07 | 0.99 | 1.67 | 1.17 | 0.8 | 0.82 | 0.6 | 0.75 | 0.28 | 0.29 |
testit
Image
Image
Ilmastonmuutos, erityisesti Suomessa havaittava poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus alkukesällä, onkin todennäköisesti toiminut laukaisijana mäntyjen neulaskadossa. Kesä 2024 oli koko maassa tavanomista lämpimämpi, mutta keskilämpötila poikkesi eniten tavanomaisesta Itä- ja Pohjois-Lapissa. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa kesä olikin lähes kaikilla säähavaintoasemilla havaintohistorian lämpimin.
Image
Vertailun vuoksi Pohjois-Suomessa edellinen ennätyslämmin kesä koettiin vuonna 1937. Tämä on voinut vaikuttaa neulasten ravinnetasapainoon, jolloin mänty on voinut tiputtaa neulaset ennenaikaisesti. Myös mäntyjen neulaskadossa voi olla kyse siitä, että endofyyttiset sienet ovat aktivoituneet saprotrofeiksi liian aikaisin kuumien ja kuivien olosuhteiden takia.
Ilmastonmuutos, erityisesti Suomessa havaittava poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus alkukesällä, onkin todennäköisesti toiminut laukaisijana mäntyjen neulaskadossa. Kesä 2024 oli koko maassa tavanomista lämpimämpi, mutta keskilämpötila poikkesi eniten tavanomaisesta Itä- ja Pohjois-Lapissa. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa kesä olikin lähes kaikilla säähavaintoasemilla havaintohistorian lämpimin.
Vertailun vuoksi Pohjois-Suomessa edellinen ennätyslämmin kesä koettiin vuonna 1937. Tämä on voinut vaikuttaa neulasten ravinnetasapainoon, jolloin mänty on voinut tiputtaa neulaset ennenaikaisesti. Myös mäntyjen neulaskadossa voi olla kyse siitä, että endofyyttiset sienet ovat aktivoituneet saprotrofeiksi liian aikaisin kuumien ja kuivien olosuhteiden takia.
Ilmastonmuutos, erityisesti Suomessa havaittava poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus alkukesällä, onkin todennäköisesti toiminut laukaisijana mäntyjen neulaskadossa. Kesä 2024 oli koko maassa tavanomista lämpimämpi, mutta keskilämpötila poikkesi eniten tavanomaisesta Itä- ja Pohjois-Lapissa. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa kesä olikin lähes kaikilla säähavaintoasemilla havaintohistorian lämpimin.
Image
Vertailun vuoksi Pohjois-Suomessa edellinen ennätyslämmin kesä koettiin vuonna 1937. Tämä on voinut vaikuttaa neulasten ravinnetasapainoon, jolloin mänty on voinut tiputtaa neulaset ennenaikaisesti. Myös mäntyjen neulaskadossa voi olla kyse siitä, että endofyyttiset sienet ovat aktivoituneet saprotrofeiksi liian aikaisin kuumien ja kuivien olosuhteiden takia.
Ilmastonmuutos, erityisesti Suomessa havaittava poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus alkukesällä, onkin todennäköisesti toiminut laukaisijana mäntyjen neulaskadossa. Kesä 2024 oli koko maassa tavanomista lämpimämpi, mutta keskilämpötila poikkesi eniten tavanomaisesta Itä- ja Pohjois-Lapissa. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa kesä olikin lähes kaikilla säähavaintoasemilla havaintohistorian lämpimin.
Vertailun vuoksi Pohjois-Suomessa edellinen ennätyslämmin kesä koettiin vuonna 1937. Tämä on voinut vaikuttaa neulasten ravinnetasapainoon, jolloin mänty on voinut tiputtaa neulaset ennenaikaisesti. Myös mäntyjen neulaskadossa voi olla kyse siitä, että endofyyttiset sienet ovat aktivoituneet saprotrofeiksi liian aikaisin kuumien ja kuivien olosuhteiden takia.
Image
Vertailun vuoksi Pohjois-Suomessa edellinen ennätyslämmin kesä koettiin vuonna 1937. Tämä on voinut vaikuttaa neulasten ravinnetasapainoon, jolloin mänty on voinut tiputtaa neulaset ennenaikaisesti. Myös mäntyjen neulaskadossa voi olla kyse siitä, että endofyyttiset sienet ovat aktivoituneet saprotrofeiksi liian aikaisin kuumien ja kuivien olosuhteiden takia.
Ilmastonmuutos, erityisesti Suomessa havaittava poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus alkukesällä, onkin todennäköisesti toiminut laukaisijana mäntyjen neulaskadossa. Kesä 2024 oli koko maassa tavanomista lämpimämpi, mutta keskilämpötila poikkesi eniten tavanomaisesta Itä- ja Pohjois-Lapissa. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa kesä olikin lähes kaikilla säähavaintoasemilla havaintohistorian lämpimin.
